Heippa taas!Toivon, että pääsiäisenne on ollut miellyttävä, ei liikaa noitia ympärillä, mutta ehkä joku söpö pääsiäispupu joka on tuonut jotain hyvää muoassaan. Meidän mökkimatkamme Ruotsin Mariefrediin oli miellyttävä, vaikka ilmat eivät olleetkaan niin ihanat kuin meillä oli sitä ennen Norjassa, eivätkä niin lämpimät kuin olimme toivoneet. Vietimme kuitenkin siellä mukavia päiviä, luimme, teimme pienen autoretken Trosaan ja katsastimme matkalla Trollgarin linnan (ulkopuolelta, se on auki vain kesäisin), otin paljon kuvia, joista tarkemmin myöhemmin, ja laitoimme mökillä hyvää ruokaa. Jälkiruoaksi söimme myös mämmiä, jonka tällä kertaa nautimme vaniljakastikkeen kanssa, ihanaa, mmm...
Paluuaamuna, kun vielä makasin sängyssäni mökillä ja kattolamppu oli sytytetty (oli vielä hieman hämärää), aloin katselemaan kattolamppua ja ajattelemaan, kuinka kauan se onkaan palvellut virassaan. Se on minun omaa käsityötäni. Nykyäänkin on taas tullut muotiin laittaa erilaisia virkattuja lampunvarjoja, mutta tämän olen tehnyt jo 70-luvulla, minkä värikin ehkä paljastaa, silloinhan olivat värikkäät esineet ja lamput muodissa sisustuksessa. Tämän lampunkehikon, ihan tavallisen metallisen, päällystin ensin ohuella silkkikankaalla, kermanvaalealla. Sitten virkkasin ohuesta puuvillalangasta, oranssinvärisestä, uuden varjostimen, ilman valmista mallia ja ilman mittoja, niin kuin minulla on tapana, pahassa ja hyvässä. Mittasin työtä tehdessäni sitä kehikkoon, niin että sain sopivan, aloitin keskeltä ja lisäsin kuvioita ja silmukoita, ja kun pääsin taitekohtaan aloin virkata ilman lisäyksiä jolloin työ automaattisesti kääntyi ylöspäin kuin astiaksi. Kun reunakorkeus oli sopiva, virkkasin vielä muutamia kerroksia ja samalla pienensin jälleen mittaa. Lopulta vedin virkkauksen kankaalla päällystetyn kehikon yli ja vielä lopuksi pujottelin pumpulilankaa reunaan, jonka avulla sitten kiristin varjostinta hieman lisää kehikon yläpuolelta, niin että se istui tiiviisti kehikon päällä. Langan solmin pienelle rusetille lampun yläpuolelle piiloon, niin että sen saattaa avata ja varjostimen vetää pois kehikon päältä pesua varten.
En aina ole ollut yhtä tyytyväinen varjostimeen, mutta tällä kertaa sitä katsellessani kuitenkin totesin, että se on ollut aika onnistunut. Sen, tai samanlaisen olisi tietenkin voinut virkata aivan valkoisenakin, jolloin se ehkä olisi myös valaissut enemmän, mutta pienessä makuuhuoneessa mökillä se on hyvin palvellut yleisvalaisimena katossa, ja sänkyjen päädyissä on lisäksi seinävalaisimet lukemista varten. Huomasin nyt lamppua kuvatessani ja tarkemmin katsellessani että virkkaukseen oli tullut pari heikkoa kohta, lanka on kai vuosien varrella ja pesuissa haurastunut, niin että ehkä olisikin aika virkata uusi - ja tällä kertaa se valkoinen versio! Kuten kuvista näkyy, on katto huoneessa lakattua mäntylautaa, ja jos senkin olisi maalannut valkoiseksi olisi huone valoisampi, mutta toistaiseksi emme ole lähteneet täydelliseen valkoiseen tyyliin mukaan, vaan säilyttäneet mökin paljolti alkuperäisenä sisäpinnoiltaan. Ainoa jonka uusimme viime kesänä on keittiö, joka menetti alkuperäisen vihreän värinsä ja muuttui kerman tai vaniljajäätelön vaaleaksi seiniltään, samalla tietenkin myös valoisammaksi.
Nyt pääsiäispyhinä ehkä löytyy aikaa käsitöillekin, vai mitä mieltä olette! Eli hyviä pyhien jatkoja ja hauskoja käsityöhetkiä kaikille! toivottaapi Rosmariini
Minun pääsiäiskaramellini sisällä... - My Easter caramels in House...
...ja ulkona! ...and outdoors!
...kun hän näki hänet..
