Lomapäiviä, jähmeessä - Holidays, still frozen

Ystävät,
Emme voi laskea kukkia uhrien muistolle Ruotsista käsin, lasken ne blogjni välityksellä.

...en pysty jatkamaan lomapäivieni kuvaamista, kaikki tuntuisi väärältä niissä tilanteissa ja tunnelmissa, joissa yhä elämme. Lähes kaikki ohjelmat ja uutiset tavalla tai toisella kommentoivat, muistavat, reagoivat ja ajattelevat viime perjantain uhreja. Yhä edelleen kyyneleet valuvat katsoessa ja kuunnellessa raportteja tapahtumasta ja tapatumapaikalta, yhä edelleen on uhreja kateissa, ja hetki hetkeltä tuntuu kauheammalta kuunnella tietoja murhaajan kommenteista- "tämä oli brutaalia, mutta välttämätöntä". Millainen peto hän oikein on, mikä hirvittävä tunteetont hirviö, sadisti suorastaan - jos olen lukenut/kuullut/ymmärtänyt oikein hän oli vain nauranut ja huudahdellut tyytyväisenä jokaisesta saamastaan uhrista. Kuka olisi voinut uskoa, että viime perjantain tapahtumat eivät vieläkään ole loppuunviety, yhä vielä voi löytyä kuolonuhreja, joita tällä hetkellä on jo 93, tai joku haavoittuneista voi vielä menehtyä

Meille oli vaikeaa sulattaa tätä kaikkea, oli pakko paeta ulos mökiltä, muuten emme pysty olemaan seuraamatta TV:n uutis- ja raporttilähetyksiä, jotka enimmäkseen edelleen sisältävät tämän hirveän terrori- ja murhaperjantain puimista. Teimme pienen retken Taxingen "Kakeslott"iin eli Taxingen ns. kakkulinnaan. Se on vanha linna, josta on tehty turistinähtävyys ja jonka erikoisuutene on nykyään kahvi/kakkutarjoilu, kymmenittäin erlaisia kakkuja pienistä suuriin ja suurista pieniin, suklaasta marjoihin, kermaan, vaniljakreemiin ja kaikkea siltä väliltä.

Kaikesta tästä kirjoittelen joskus myöhemmin. On pakko saada ensin vähän välimatkaa viimeisiin Norjan tapahtumiin, ja hieman mielen ja ajatusten rauhaa.

En voi olla ajattelematta sitä kauhua, surua ja kaipausta, jota ne henkilöt tuntevat, jotka ovat menettäneet omaisiaan perjantain tapahtumissa, ja heidän vaikeuttaan ymmärtää Anders Behring Breivikin uskomattoman hirvittäviä tekoja ja hänen motiivejaan. En tiedä voiko kukaan sitä tehdä. Ja siitä huolimatta, että jokaisella ihmisellä on oikeus puolustusasianajajaan, olen aina ihmetellyt, että miten ihmeessä joku asianajaja pystyy ja voi löytää mitään puolustettavaa tällaisten tekojen tekijälle!! Siitä huolimatta, että minusta hänen tekonsa ovat täysin mielenvikaisen ja sairaan tekoja, en voi edes sitä hyväksyä puolustettavaksi, koska hän on vaikuttanut niin täysin laskelmoiden ja suunnitellen ja täydellä vakaumuksellaan tehneen kaiken, ja toteuttanut suunnitelmansa lopuksi myös kylmän harkiten ja rauhallisesti. Sitten hän antautuu poliisille rauhallisesti yrittämättä lopettaa omaa elämäänsä. Haluaako hän vielä elää ja nautiskella maineestaan, nähdä, että on saanut tekonsa ja nimensä sekä Norjan, että maailman historiaan??! Mikä hirviö!

Siitä huolimatta että olemme tunteneet, että nyt on pakko alkaa ajattelemaan muutakin kuin perjantain traediaa Norjassa, niin olen ollut positiivisesti yllättynyt ja kiitollinen siitä, että Ruotsin TV ja radio on lähes jatkuvilla suorilla lähetyksillään Norjasta ja monilla muilla uutislähetyksillään pitänyt meidätkin ajan tasalla tapahtumista, ja samalla osoittanut näin mös osanottonsa naapurimaan murheeseen.

Trots att vi nu känner att vi måste börja också tänka på annat än fredagens tragedi i Norge, så måste jag säga att jag har varit mycket positivt överraskad och tacksam, att Sveriges TV och Radio har med sina nästan uavbrutna och direkte sändningar och andra nyheter har holdt oss så gott a jour med händelser , och samtidig visat sin deltagelse och kondoleans till grannlandets
sorg.

In spite of that we now feel that we must begin to think also to something els than only the friday's tragedy in Norway, so I have been positively surprised and thankful for, that the Swedish Television and Radio have almost non-stop and directprograms from Norway and other news programs have hold also us up to date of the happenings, and at the same time showed its condolence and part taking on neighbour country's sorrow.

Rosmariini

Lomapäiviä - Musta päivä - 3 - Holidays - Black Day

Kesäpäiviä mökillä Ruotsissa, Mariefredissä - Oslon musta päivä - The black Day of Oslo

- Kesken tähän asti upeimman ja kuumimman kesälomapäivän, keskellä rauhallista iltapäivää, kesken jäätelöannoksen kesäisen Mariefredin keskustassa pirisee yht'äkkiä tyttären kännykkään hirveä uutinen kotoa: voimakas pommiräjähdys keskellä Osloa, hallitusrakkennusten tuntumassa ja myös välittömässä läheisyydessä katua, jolla itse tilapäisesti olen istunut töissä.

Kello oli puoli neljän paikkeilla iltapäivällä ja ajatus kulkee helposti tilanteeseen, että itse olisin

juuri voinut olla astumassa työpaikaltani kadulle, jolla pommin aiheuttama paineaalto löi, esineet ja lasinsirut lentelivät, ihmiset olivat paniikissa ja täydellinen kaaos vallitsi. Olen omasta puolestani iloinen, että olin lomalla ja kaukana tuosta kaikesta, olen myös iloinen, että ainakin ensimmäisen tiedusteluni jälkeen vaikuttaa, että kaikki työtoverini ovat myös kunnossa ja turvassa. Viimeisen tiedon mukaan, joka nyt juuri on tullut TV:stä on ilmoitettu, että 7 henkeä hallitusrakennuksissa on saanut surmansa pommin johdosta. Voi vain kuvitella näiden henkilöiden omaisten ja lähimmäisten surua ja kauhua.

Samaan aikaan yhä edelleen on epäselvää, mitä Utöyan saarella oikein on tapahtunut, tilanteessa, joka on osittain edennyt samanaikaisesti hallituskvartaalin pommitapahtuman kanssa. Siellä poliisiksi pukeutuneen henkilön pelätään ampuneen useita nuoria ihmisiä Työväen puolueen nuorisojaoston leirillä. Henkilö on kai nyt saatu kiinni, mutta on edelleen epäselvää montako siellä on mahdollisesti saanut surmansa ja kuinka moni loukkaantunut ampujan luodeista. Molempien tapahtumien oletetaan olevan yhteydessä toisiinsa. Terrori on saapunut Pohjoismaihin! Tämä oli Oslon musta päivä, joka jää sekä Norjan että maailmankin historiaan.

Sekä Ruotsin että Norjan TV luonnollisesti seuraa edelleen tilannetta ja sen selvittelyä, ja vaikka olemme lomalla, tuntuvat tapahtumat pelottavina ihan luissa ja ytimissä ja tietenkin seuraamme kaikkea sekä TV:stä, netistä sekä kännyköiden välityksellä suoraan Norjassa asuvilta kontakteiltamme. Minä ihmettelen myös onko edes osastoni toimisto Oslossa hallituskvartaalin läheisyydessä jäljellä, vai pelkkänä sotkuna lasinsiruja täynnä. Tosin meidän piti sieltä heti loman jälkeen muutenkin muuttaa takaisin korjatun ja uusitun pääkonttorin tiloihin, mutta tuntuu pelottavalta ja pahalta palata viikon kuluttua ehkä edelleen jonkinlaisen kaaoksen keskelle ja nähdä omin silmin terrorismin jäljet. Ei ole edes varmaa jos kadut ja rakennukset on avattu kaaoksen jälkeen yleisölle, vai ovatko tutkimukset ja korjaukset kesken.

Tiedän, että loman loppua tulevat nämä ajatukset paljon häiritsemään, ja pienoinen pelko pohjalla tulevaisuudessa Oslon keskustassa liikkumisesta nakertamaan. Mutta ehkä täytyy uskoa kohtaloonsa, se mitä tapahtuu, tapahtuu, eikä sitä voi paeta, parempi siis olla ajattelematta. Soisin vain, että minun kuin muidenkin kohtalon sinetöisi joku muu voima kuin Al Qaida tai muut hullut terrorit.

Kaikesta huolimatta, toivon kaikille rauhallista kesäpäivää, iloitkaamme niistä hyvistä ja rauhallisista hetkistä entistä enemmän, silloin kun voimme, huomisesta kun emme voi tietää.
Terveisin,
Rosmariini
P.S. Viimeisin tieto juuri kun minun piti tämä julkaista, kertoo että kuolleita Utøyan saarella saattaa olla yli 30, ja kuolleita henkilöitä makaa ja kelluu saaren rantavesissäkin - voi tätä sairasta kauheaa maailmaa.....mihin olemme menossa!!!