Pitkiä pätkiä talvipäiviä! - Long and short winterdays!

 Hei!

Onnea Suomelle, joka tänä vuonna täyttää 100 vuotta!  Pikakäynnillä Helsingissä saattoi jo huomata, että on kysymyksessä juhlavuosi, kun monessa paikassa oli koristeltu ja tuotu esiin suomalaista sinistä lasia! Niin kaunista!
Gratulation to Finland, which this year becomes 100 years as an independent nation.On a short visit to helsinki one could see that it is a jubileum year, when in many places one had started to put forward beautiful Finnish blue glassware.  So beautiful!

Sinistä ja valkoista on aika ajoin ollut ulkonakin, kun lunta vihdoin on tullut Oslon lähelläkin parin otteeseen, mutta ei paljoa!
Blue and white is has now and then been also outside, when it has snowed also near Oslo, a few times, but not much!

Viime kesän kukkia luhihattuineen - Last summers flowers with their snowhats!

Talvinen kylätie on hiljainen - A winterly parish way is quiet.

Jo tammikuussa piti saada tulppaaneita, jotka sitten aikaan kuitenkin kuivahtivat  maljakossa, mutta en heti raskinut heittää poiskaan.  Jopa näissä kuivahtaneissa on kauneutta jäljellä!

Already in January I had to get some tulips, which then began to dry in their vase, but I couldn't throw them at once. Even in these dry ones is still beauty left!

 Kun ilmat kylmenivät maistuivat päiväunet ("talviunet") koirille! 

When the days became colder, the dogs liked to take a daynap ("winterdreams")! 

                 

Ulkona sorsien nälkä kasvoi - Sorsia syöttämässä.

Outside the ducks' hunger get worse - Feeding the ducks.

                                                                                                                                                

Erään kauniin pakkasaamun upea aamurusko - ei tietänyt huonoa ilmaa ainakaan silloin!

One cold morning's beautiful sunrise - it did not bode bad weather, at least not that day!

Jollakulla oli synttärit - tämän kakun koristelu oli kermavaahtoa, mansikoita sekä valko- ja maitosuklaa hiutaleita. Täytteenä banaanimuussia ja vaniljakreemiä.

Somebody had birthday - This cake is decorated with whipped cream, strawberries and flakes of white- and milkchocolate.  Filled with bananmouse and vanillacream.

 Uusi tulppaanikimppu karamelliväreissä - A ny bunch of tulips in caramel colours!

Edellinen lumi oli lähes täysin sulanut vesisateiden ansiosta, mutta tänä aamuna herättiin jälleen valkoiseen maailmaan!
The earlier snow had almost totally meltid, but this morning we woke up again in a white world!

Hyvää loppuviikkoa ja viikonloppua!

Have  find last days of the week and a fine weekend!

Helmikuu - February

Ilonaiheita - Joyable things

Aurinkoiset kauniit pakkaspäivät, jolloin pakkasesta huolimatta voi tuntea kuinka aurinko jo lämmittää, ja hanki hohtaa valkoisena....
The sunny beautiful frostdays, when you in spite of cold can feel how sun gives you warmth already and the snow shimmers white....

 .... ja kauniit asiat - kuten kevättalven ensimmäiset tulppaanit - ja
..... and beautiful things - like spring winter times first tulips - and

... ja muut rakkaat ja kauniit asiat yhtä hyin. Tämän hopeavadin sain kauan, kauan sitten amerikkalaisilta ystäviltäni, jotka tapasimme matkallamme USA:ssa syyskuussa 2013. Hyvin näkyy isäntä sen viimeksi kiillottaneen!

 ...other  dear and beautiful things as well.  This plate I got  long, long ago from my American friends, which we visited in September 2013 on our tour in USA.  The housefather seems to have done a good jobb last time when polishing it!

Ensi kerralla postaan jatkoa Italian matkaamme (Ikuinen kaupunki ja muita)

Next time I will continue telling about our Italian tour (The ever lasting City and others).

HYVÄÄ HELMIKUUTA KAIKILLE!

HAVE A NICE FEBRUARY ALL!

Joulun/talven merkkejä? Christmas/winter -marks?

Heipparallaa!
Joko alkaa joulu lähestymään kun on tuollaisia enteitä ilmaantunut: Joulukaktukseni ovat äityneet kukkimaan oikein olan takaa tänä vuonna.  Ensin kukki toinen, hieman lilapunertava, ja heti kun se oli lopettanut alkoi tämä punaisempi versio.  Oikeastaan ehkä ne ovatkin esim. marraskuun kaktuksia, mutta ne ovat myös joskus kukkineet pääsiäisen aikaan, niin että ne voisivat yhtä hyvin sitten olla pääsiäiskaktuksia. Luulen, että kukinta-aika on melkoisesti riippuvainen niiden hoidosta.  Minä useimmiten annan niiden olla oman onnensa nojassa puutarhassa koko kesän.  Kun sitten otan ne sisään, niin vien ne kellariin pariksi kuukaudeksi ja kastelen niukasti ja kun sitten näin loppusyksystä otan ne huonelämpöön ja valoon ja kastelen runsaammin ja ravinnevedellä, niin äkkiä alkavat nuput ilmestymään. Tänä vuonna tosin vain tämä viimeksi kukkiva oli kellarissa, toinen vain varjoisessa huoneessa.  Mutta luultavasti otin ne liian aikaisin valoon, kun kukat ovat jo kuihtumassa, mutta jouluun on sentään vielä matkaa, vaiko....

Toinen enne talvesta ja joulusta on mielestäni, kun punatulkut alkavat ilmestyä pihapiiriin.  Nyt kuitenkin aivan poikkeuksellisesti niitä on lennellyt talomme lähettyvillä ja pihassa muutaman viikon ajan, vaikka puistakin lehdet rapisivat lopullisesti vasta puolitoista viikkoa sitten ja suhteellisen lämmintä ilmaakin on riittänyt pitkään, eikä lumestakaan ole vielä ollut tietoa.  Mutta joka aamu juuri hämärän alettua häviämään ne viheltelevät pihasyreeneissä ja kurkottelevat siemeniä.  Eilen aamulla niitä oli kokonainen parvi, kaksi urosta ja viisi- kuusi naaraslintua.  Tänä aamuna sain kuvat näistä kaveruksista:

Hyvää marraskuun jatkoa kaikille!
Rosmariini

Talvipäivän teehetki - A Teamoment of a wintersday

Heippa blogilaiset!

Pimeiden talvipäivien ja lumisadepäivien jälkeen aivan häikäistyy, kun eräänä päivänä pilvet ovat poissa ja aurinko nousee kirkkaalle taivaalle ja valaisee valkoista valkoisempaa maisemaa ja ihania lumihattaroita puiden oksilla.  On kuin ympärille olisi heitetty itsevalaisevia pumpulihattaroita.

 

 

Kun ulkona saattaa päivän kauneudesta huolimatta olla kirpaisevan kylmää, on ihanaa istua suosikkituoliin, selaamaan yhtä suosikkilehdistä ja nauttimaan kuumasta hyvästä teestä.

 

 

Tuoli on aikanaan ostettu Fagernesista, Valdresista, tarjouksesta, ja se jos mikä oli impulssiostos.

Olimme matkaamassa Beitostöleniin ja pysähdyimme aivan muissa asioissa Fagernesissa ja myös huonekalukaupassa, mutta kun näin tuolin, päätin, että sen haluan ostaa jalkapalleineen ja niin myös tein, ilman että tiesin saammeko sen edes mahtumaan autoon.  Paluumatkalla kotiin paria päivää myöhemmin pysähdyimme siis jälleen samaan kauppaan - ja uskomatonta mutta totta, mutta saimme soviteltua nojatuolin sisään tavalliseen farmariautoomme ja jakkaran myös, kakkien muiden matkatavaroittemme lisäksi. Se oli varmaan nopein impulssiostokseni milloinkaan, mutta en ole katunut, en tosiedullista hintaa enkä tuolia!

 

 

Jakkaran päällä joskus joltain kirpparilta mukaan tarttunut kiinalaisaiheinen lakkatarjotin. Nautiskelulehtenä norjalainen Vakre hjem & interiør.  Kauniita kuvia mielenkiintoisista kodeista, mukava painatus ja paperi - ja paljon luettavaa ja katseltavaa!

 

 

Teekuppi on ikivanha anopilta peritty Villeroy & Boch' in , Riva nimeltään.  Kylläpä tee maistui!

 

 

 

Iltapäivän kääntyessä iltaa kohti vilkastuu "liikenne" ulkona,  mustarastaat, tiaiset ja sinitiaiset lentelevät edestakaisin ruokapaikalle ja takaisin, ja välillä pysähtelevät pian laskevan auringon viime

säteitä ihmettelemään ja pöyhistelemään höyhenpukuaan yön kylmää vastaan.  Vaikka silloin tällöin on näin kauniita päiviä, on kevääseen vielä matkaa, mutta jo nyt tuntuu kuinka aurinko keskipäivän aikaan lämmittää ja valo tuntuu ihanalta ja piristää!

 

 

Talven taitos - vai lisää lunta?

On helmikuun viimeinen päivä. Muutamana päivänä on ollut ihanan aurinkoista ja suurista lumimääristä huolimatta ja viime yön kiristyneestä pakkasestakin huolimatta tuntuu kuin kevään lupaukselta nähdä niin paljon valoa. Nettiennustus tulevan viikon uusista (lumi?-)sademääristä kuitenkin hieman jälleen kauhistutti - vieläkö lisää lunta? Laitan tähän pienen sarjan talven kuvista ja toivon kuitenkin sisimmässäni että nyt "taittuu talven selkä"!

Portin lyhty on saanut talvimyssyn ja kaulurin! Sininen hetki ennen lamppujen syttymistä.

Pihan suuri mänty kantaa raskasta taakkaa oksillaan. Pari kalpeaa talviauringon aamuista sädettä hyväilevät kuitenkin jo sen latvaa.

Sorsia syöttämässä läheisellä purolla, joka oli jo miltei umpijäässä, mutta muutaman lämipän päivän jälkeen taas aukeni pieneltä matkalta. Mieheni mukaan pidän koko kulmakunnan linnut nykyään ruoassa. Pakko on, kun niin sääliksi käyvät lumen keskellä ja pakkasilla!

Oikealla yksityiskohta omasta muutaman vuoden takaisesta öljymaalauksestani huurteisesta koivumetsästä.

Laskiainen - kevät horisontissa ?

Laskiaisen myötä tuli myös yksi upea aurinkopäivä kaiken lumisateen keskelle. Kevään on pakko olla tulossa vaikka päivälehti ennusteli vielä kolmen viikon lumisateita. En anna sen pilata päivääni, vaan kirkastan sen laskiaispullilla ja kimpulla tulppaaneja, kevään kukkia. Sääli, että tulppaanit ovat Norjassa niin kalliita, muuten niitä tulisi varmaan ostettua kerran viikossa.

Ja missä näyttääkään tuo iloinen kimppu kauniimmalta kuin Alvar Aallon klassisessa maljakossa, tässä verhoihin ja kynttilänjalkoihin sointuvassa samassa sinisessä värissä.

Talvipäivästä se alkoi...

Hei kaikki blogilaiset, nyt ilmoittaudun joukkoonne!

Olisin iloinen jos jätätte käynnistänne kommentin, positiivisen tai negatiivisen. Tällainen vihreänokka tarvitsee tukea ja apua sekä mielipiteitä, jotta blogista voi tulla edes jotensakin
luettavaksi ja katseltavaksi kelpaava. Olen kiitollinen kaikista terveisistänne! Mutta nyt siis alkuun - eli näin siinä kävi:

Kun on kylmä ja pakkanen, ja lunta on tuiskutellut monta päivää, eikä huvita mennä ulos, niin tietokone on hyvä ystävä.

Eräänä päivänä sain sisarentyttäreltäni Suomesta viestin, jossa hän lähetti minulle linkin omaan, juuri aloittamaansa blogiin. Sitä katseltuani ja hiukan meilattuamme edestakaisin kysyin halusiko han ehkä kuvamateriaalia minun ottamistani kuvista. Hän kysyi, silloin että miksi en laittaisi omaa blogia. - No, enhän nyt minä kai sellaista voi... Ajatus jäi kuitenkin kytemään jonnekin taustalle. Tytärkin ruokki myöhemmin samaa ajatusta, joka alkoi kasvaa ja saada muotoja - ehkäpä... miksikäs ei... kaipa minäkin osaisin.... voisihan ainakin kokeilla... ehkä... ja tässä sitä sitten ollaan! - Ensimmäistä blogiviestiä kirjoittamassa. Apua teknillisiin asioihin ja muotoiluun sain kuitenkin tyttäreltäni, joka on melkoinen asiantuntija tällaisissa sivuissa, blogeissa ja ohjelmissa.

Nyt on talvea, lumentuloa ja pakkastakin jatkunut niin kauan, että on pakko alkaa ajattelemaan kevättä ja kesää, muuten ei tätä jaksa. Ajatukset ja haaveet erilaisista matkoista alkavat vähitellen kypsyä mielessä, ja suunnitelmat kevään ja kesän varalle.

Ensimmäisenä on tulossa pääsiäinen pitkine pyhineen. Ehkäpä jo silloin...

Näin pakkasen keskellä siis olen aloittanut blogini "Pitsiä ja posliinia". Nimi tulee siitä, että vaikka kaikkea mahdollista ja mahdotonta keräilenkin, niin ehkä mm. posliini ja kaikenlainen kaunis on etusijalla. Lisäksi kun harrastan jonkin verran käsitöitä niin varsinkin pitsiä eri muodoissa on viime aikoina eniten valmistunut - silloin kun nyt jotain olen saanut aikaiseksi kaikilta muilta harrastuksilta ja työltä. Vähän niin kuin talven pitsiä ovat nuo huurteiset oksat tuossa kuvassani.

Lämpimästi tervetuloa sivuilleni!