Jäätä ja aurinkoa - Ice and sun

Hei,

Näin on sää helmikuussa vaihdellut:
Toissa päivänä satoi jäätävää tihkua koko iltapäivän ja illan. Yöllä ilma kylmeni ja eilen aamulla oli kaikkialla jäätynyt kuori, sekä lumen päällä että oksissa. Niin kuin tästä näkee on vesi jäätynyt oksien päällä kuin läpinäkyviksi madoiksi. Kun oksiin kosketti ja ne löivät toisiinsa, ne suorastaan helisivät. Samoin koivujen riippuvat oksat tuulessa. Sehän kuulosti melkein kuin tunnelma Muumipeikon Taikatalvessa!

Tänä aamuna taas aurinko kirkasti maiseman, ja maisema oli todella kaunis.Yöllä oli jälleen satanut uutta luntakin. Tässä luminen pihapuumme, saarni, joka odottaa kevään parturointia, kunhan lumet ensin varisevat oksista.

Pihakuusesta ovat jo suurimmat lumimassat romahtaneet.

Ja kun aurinko tarpeeksi lämmittää tulevat kevään timantit esille, joka oksalla kimaltaa, kun aurinko sulattaa jäätä, ja vesipisaratkin loistavat auringossa.

Aurinkoisia päiviä toivoo ja toivottaa

Rosmariini

OLLUT JA MENNYT - 2 VUOTTA! 2 YEARS, DAYS AGO!

Hei blogiystävät!

Näin on kevät alkanut - ainakin haluan uskoa niin - vaikka ulkona on vielä viime yönäkin satanut lisää lunta! Mutta kun aurinko paistaa, niin se lämmittää jo niin suloisesti, räystäät alkavat tippumaan, lumi romahtelee puiden oksilta, ja ihan selvästi alkaa talitiaisen laulussa selvemmin ja selvemmin kuulumaan se keväinen titityy! On ihan kuin horroksesta alkaisi heräämään. Siinä horroksessa meni ohi blogini syntymäpäiväkin, ilman että sitä muistin ennen kuin jälkikäteen. 20. helmikuuta täytti blogini 2 vuotta! Synttäripäivä siis ollut ja mennyt, ilman pienintäkään juhlistamista! Mutta on ollut myös niin monta muuta syntymäpäivää juhlittavana, lankoni, tyttäreni, sisarentyttäreni ja oman sisareni ja vielä muutama muu! Osin pyöreitä vuosia ja toiset vähemmän pyöreitä, mutta kaikkia läheisiä kuitenkin muistetaan. Juhlien kunniaksi tuli meille Suomen vieraitakin, erittäin hauska ja mieltä lämmittävä visiitti. Olen itse ehtinyt myös työtovereitteni kanssa, osin työn merkeissä pistäytymään Kööpenhaminassa (siitäkin kuvia lähitulevaisuudessa). Eli tapahtumia kyllä on ollut, mutta tuntuu välillä kuin ei talven kylmyydessä ja lumivallien keskellä olisi ihan itse mukana kaikessa mitä ympärillä tapahtuu, vaan todellakin herään vasta ajan kulumiseen kun kevätaurinko alkaa paistamaan. Kunhan lumimassatkin taas alkavat vajoamaan ja häviämään, niin tuntuu kuin elämä alkaisi uudestaan. Miehen viikonlopuksi ostama ihana tulppaanikimppu saa nyt taas olla merkkinä menneestä blogisynttäristä ja alkavasta keväästä. Yritän nyt uusin voimin alkaa postaamaan blogiinkin hieman useammin. Hyvää maaliskuuta ystävät - ja tervetuloa kevät! - Northugkin juuri voitti Norjalle kultaa hiihdossa Holmenkollenilla! (Valitettavasti suomalaiset eivät pärjää yhtä hyvin nykyään, vaikka aina pidän peukkua heillekin sekä hiihdossa että mäenlaskussa...!)

My blog became 2 years the 20th of february without my notice. Time has flied, there have been many celebratings, birthdays, a visit from Finland, and I myself had a short jobb tour to Copenhagen (fotos later on), but myself I feel I have been in dreams, away, not quite present during the winter. I am like a bear during the winter, in dreams, and woke up first with the springsun and smelting snow. The tulips from my husband can be a remarking for the blog-birthday, which came and went without any notices - and for the beginning spring! And today won Northug gold on Holmenkollen! (But I always hope the best for the Finnish athelics, too.)

Rosmariini