Hei / Hello
Jälleen uusi pätkä viimesyksyisestä Italian-matkastamme - ja VAIN noin puolivuotta myöhässä!!
Tähän väliin on mahtunut kaikenlaista, touhua ja ajatusta ja matkojakin taas, ja tärkeysjärjestys on
sanellut, että blogi on saanut odottaa. Mutta matkaan nyt:
Here again a bit of our Italy-trip last autumn - and ONLY about a half year overdue! During the winter there have happened and been much to do and think, and there have been som new trips again, and so the priority has dictated that the blog will wait. But now, we set out!
Kapeat kiemurtelevat tiet, pienet kylät ja kaupungit, ja kauniit näkymät jatkuivat rannikolla.
Small swinging roads, small villages and towns, and beautiful scenes continued on the coast.
Upea ravintola puutarhoineen hienolla paikalla tien varrella.
A beautiful restaurant with its gardens on a fine location on the road.
Ajoimme vain Salernon läpi ja sen jälkeen alkoivat maisemat itä-pohjoiseen matkatessamme nopeasti muuttua matalammiksi, ensin kauniisti kumpuileviksi, ja myöhemmin vieläkin latteammiksi viljelysseuduiksi.
We only drived through Salerno, and soon after it, on our way to east-north coast, started the landscapes quickly to change lower and first beautifully undulating and afterward still more flattisch farmareas.
Moottoritiekään ei kovin paljoa mutkitellut matkatessamme kohden Foggiaa itärannikolla.
The motorways did not either have many curves on our way to Foggia on the eastern coast.
Muutimme alkuperäistä matkasuunnitelmaamme, missä olimme ajatelleet enemmänkin tutkia itärannikon pikkuteitä. Mutta päätimme päivää ennen, että Foggiaan tultuamme jatkaisimme suorinta tietä eteenpäin Pescaraan saakka, ja sen jälkeen maan halki takaisin Roomaa kohden, jonne halusimme säästää useamman lomapäivän.
We changed our original tripplan, where we had thought to study more east coast's small ways. But the day before we desided that after Foggia we would go on the direct way to Pescara, and after that
cross the country and back to Rome, to use several holidays there instead.
Kuvia Itärannikon upeista hiekkarannoista, joilla ei näkynyt juurikaan ihmisiä, vaikka hiekkarannat olivat hienoja, ilma kuuma ja aurinkoinen ja vedet kirkkaat ja lämpimät! Mutta täällä vain kerta kaikkiaan oli sesonki lopussa ja koulut alkaneet paria viikkoa aikaisemmin, joten rannoille eksyivät vain jotkut hyvin harvat turistit ja muutamia paikallisasukkaat, joilla saattoi olla vapaapäiviä. Omituista kun säätä vielä riitti vaikka kuinka. Myös kioskit ja rantabaarit alkoivat olla kaikki suljettuja - turistien puutteessa! Me pysähdyimme kuitenkin näinä hienoina päivinä nauttimaan sekä näistä tyhjistä rannoista, auringosta kuin ihanasta lämpimästä merivedestäkin!
Pictures from east coast's wonderful beaches where you hardly saw people, though the beaches are really fine, weather was hot and sunny and waters clear and warm! But here just was the season over, the schools had started a few weeks earlier, so only some few tourists found their ways to the beaches and a couples of locals who maybe had a freeday. It was very strange when weather still was so wonderful fine. Also almost all kiosks and beachcafees were closed - maybe in lack of tourists! We stopped anyway on these fine days to enjoy the empty beaches, sun and the nice warm
sea water!
Tämä ranta oli jo lähempänä Pescaraa, jonne olimme matkalla yöpymään. Oikea kauniita kiviä rakastavan eldorado! Olisin voinut jäädä tänne tunneiksi vaeltamaan ja poimimaan toinen toistaan kauniimpia ja sileämpiä kiviä - eikä täälläkään mitään tungosta!
This was a beach was alreadu more close to Pescara where we were on our way to stay over night. This was a real eldorado for one who loves beautiful pebbles. I could have stopped here for hours just to wander and pick one pebbel more fine and smooth after the other - and no chrusch here either!
Itärannikon kaupunki Pescara iltavalaistuksessa, oli myöhä ilta kun tulimme sinne ja kaupunki alkoi olla jo hiljentynyt ja kadut tyhjentyneet ihmisistä. Onneksi löysimme ravintoloita, jotka vielä olivat auki.
Eastcoast town Pescara in evening light, it was late in the evening when we came there, and the town was already rather quiet and the streets empty of people. We were lucky to find some restaurants that still were open.
Seuraavana aamuna alkoi paluu kohden Roomaa jättääksemme vuokra-auton jälleen lentokentälle ja viettääksemme viimeiset 3-4 päivää Roomassa tutkien kaupunkia enimmäkseen jalkaisin ja myös taksia käyttäen.
The next morning we startet back toward Rome in order to leave the hired car to the air port and
then to use the 3-4 days in Rome inspecting the city mostly walking and also using taxi.
Me ajoimme poikki Italian keskimaan kohdilta, läpi Maiolla ja Abrucco Luonnonpuistojen, ohi korkeiden vuorien ja suurien metsien. Valitsimme enimmäkseen moottoritien emmekä paljoa pysähdelleet, sillä olimmehan päättäneet käyttää enimmän loppuajan Roomassa. Jotta olisimme saaneet nauttia upeista näköaloista, meidän olisi pitänyt ajaa jotakin "vihreää" ja kiemurtelevaa tietä, ja se olisi vienyt paljon enemmän aikaa. Täytyy palata katsomaan puistojen näköaloja toisella kertaa!
We drove cross Italias midt land, partly through Maiolla and Abrucco Nathional Parcs, high mountains and large woods. We choosed to drive mostly on motorway and did not stop much on our way, we had you decided to have much possible time in Rome in the end. For to get good sights and views one should have taken a "green" and curved way, and it had taken much more of our time.
We have to come back some day to take a better look and views in the National parks.
Ylläolevassa kartassa näkyy Avezzanon kaupunki, joka oli v. 1915 Italian keskiosassa tapahtuneen voimakkaan maanjäristyksen episentrum. 96 prosenttia Avezzanon väestöstä menehtyi ja korkeammista rakennuksista vain yksi ainoa säilyi pystyssä. Alla kuva Avezzanon alueelta, pikkukaupungista Magliano de' Marsi.
In the map over, one can see the area/town of Avezzano, which was the epicentrum of an serious earthquake in the middle of Italy. 96 per cent of the people of Avezzano was directly or as the consequence of it killed and only one higher building was standing after it. Under a picture from the Avezzano area, little town of Magliano de' Marsi.
Kun vuoret tulivat liian jylhiksi ja niiden ylitys ja ympäriajo tuli turhan hankalaksi, ajettiin sen sijaan niiden läpi. Ensin piti jonkun tietysti rakentaa tunneli! Tässä ikuistettuna yksi monista, jonka läpi ajoimme matkallamme Roomaan. Matkaan ei kulunut montaakaan tuntia hienoja moottoriteitä ja tällaisia tunneleita käyttäen. - Seuraava postaus itse Roomasta --- vihdoinkin!
When the mountains became too high and overcoming or driving around becaime too jobby, one drove throuh them, in stead. But first had someone to build the tunnel, of cource! Here is one of many which we drove through on our way to Rome. The trip down threre took not many hours using fine motorways and tunnels like this. - Next posting is from the Rome itself --- at last!!
Me ajoimme poikki Italian keskimaan kohdilta, läpi Maiolla ja Abrucco Luonnonpuistojen, ohi korkeiden vuorien ja suurien metsien. Valitsimme enimmäkseen moottoritien emmekä paljoa pysähdelleet, sillä olimmehan päättäneet käyttää enimmän loppuajan Roomassa. Jotta olisimme saaneet nauttia upeista näköaloista, meidän olisi pitänyt ajaa jotakin "vihreää" ja kiemurtelevaa tietä, ja se olisi vienyt paljon enemmän aikaa. Täytyy palata katsomaan puistojen näköaloja toisella kertaa!
We have to come back some day to take a better look and views in the National parks.
Ylläolevassa kartassa näkyy Avezzanon kaupunki, joka oli v. 1915 Italian keskiosassa tapahtuneen voimakkaan maanjäristyksen episentrum. 96 prosenttia Avezzanon väestöstä menehtyi ja korkeammista rakennuksista vain yksi ainoa säilyi pystyssä. Alla kuva Avezzanon alueelta, pikkukaupungista Magliano de' Marsi.
In the map over, one can see the area/town of Avezzano, which was the epicentrum of an serious earthquake in the middle of Italy. 96 per cent of the people of Avezzano was directly or as the consequence of it killed and only one higher building was standing after it. Under a picture from the Avezzano area, little town of Magliano de' Marsi.
When the mountains became too high and overcoming or driving around becaime too jobby, one drove throuh them, in stead. But first had someone to build the tunnel, of cource! Here is one of many which we drove through on our way to Rome. The trip down threre took not many hours using fine motorways and tunnels like this. - Next posting is from the Rome itself --- at last!!