Madrid 4, Kiirastorstai - Madrid 4, The Maundy Thursday

Hei pitkästä aikaa,

ensiksi pyydän anteeksi pitkiä taukoja blogissani, ja varsinkin niiltä jotka ovat odottaneet jatkoa Madridin matkan kuvaukseen. Kevät on ollut kovin kiireinen, ja tulee vieläkin olemaan näin kesän kynnyksellä, lisäksi jotkut matkat ja sitkeä vilustuminen on vienyt voimia ja aikaa. Mutta nytt lopulta olen saanut seulottua eteenpäin kuvamassaa ja tässä seuraava osa, joka enimmältään koostuu Kiirastorstain vietosta Madridissa. Toivottavasti jotakin mielenkiintoista moneen makuun!

Olimme löytäneet vakituisen aamiaispaikan erään lähihotellin aamiaishuoneesta, missä jo toisena aamuna saimme oman kantapöydän, ja mukava tarjoilija taikoi aamiaisen vauhdilla pöytäämme. Se että söimme toisessa hotellissa kuin missä asuimme, johtui siitä, että olimme jo etukäteen lukeneet matkailijoiden kommenteista, että aamiainen oli kyllä hyvä omassa hotelli Reginassa, mutta melkoisen hinnakas. Tässä toisessa hotellissa, jossa myös oli hyvin siisti aamiaishuone, aina lähes tyhjä vielä meidän tullessamme, oli aamiainen kohtuuhintainen ja hyvä, ja palvelu erittäin ystävällistä - ja lopuksi se oli kuitenkin vain noin 2 minuutin päässä omasta hotellistamme.

Torstaiaamuna lähdimme aamiaisen jälkeen jälleen Pueta del Sol'in torille. Huomasimme heti, että nyt oli vapaapäivä ja jotakin erikoista tapahtumassa. Ihmisiä oli liikkeellä suurin joukoin. Ensimmäiseksi kohtasimme meksikolaisen orkesterin torin keskellä tiiviin kuuntelijajoukon piirittämänä. Rytmi oli mukaansatempaavaa ja pojat todella osasivat hommansa.

Tämän ryhmän tapasimme vielä myöhemmin iltapäivällä toisellakin torilla, Plaza Mayor'illa, eli 'Suurtorilla', missä valteli ja istuskeli massoittain ihmisiä, jotka seurasivat samalla näytelmää, jota erilaiset esiintyjät, myyjät, jonglöörit ja muut kulkijat värittivät. Kaikilla aina kuppi, vati, hattu, laatikko tai muu sellainen esillä rahojen keräämistä varten!

Torilta löytyi mm. päätön - tai ainakin kasvoton mies mustassa puvussa ja hatussa, "kuparinen" vanha pariskunta viime vuosisadalta, vihreä mies ja intiaanipäällikkö, ja ilmassa seisova Jeesus. Vastapäätä irvisteli myös itse paholainen, mutta en saanut hänestä kovin hyvää kuvaa, mikä ei liene ihmekään kun ajattelee kohdetta, joten jääköön vain maininnaksi.

Päivän mittaan löysimme tiemme sattumalta myös Madirin ruokamarketille. Totesimme kuitenkin, että tämä paikka - vaikka viehättävä olikin, ei vetänyt lainkaan vertoja Barcelonan vastaavalle (La Boqueria), joka oli paljon suurempi, värikkäämpi ja tuntui olevan vieläkin paljon monipuolisempi valikoimansa suhteen sekä erittäin hyvin järjestetty ja siisti. Täällä sen sijaan tuntui olevan enemmän kahvilameininkiä ja tämä vaikutti enemmän kohtaamispaikalta, missä nautittiin ehkä hieman tapasta viinin ja oluen kera, tai leivonnaisista tumman kahvikupillisen kera kuin varsinaisista ruokaostosten teosta ja värien, vihannesten, hedelmien ym. silmänilosta.

Tässä oli pakko pysähtyä ja ostaa pussiin mukaan erilaisia macaroneja maisteltaviksi. Hyviähän ne olivat, mutta valtavan makeita - ja karamelliväriä oli kulunut runsaasti!

Toreilla, kaduilla ja kahviloissa riitti ihmisiä. Mutta katsokaapa katukuvaa, missä Suomessa, tai Norjassa näkee yhtä värikkäitä taloja ja iloisennäköistä katukuvaa!? Melko harvoissa paikoissa, uskoisin! Ja ihmiset todella näyttivät nauttivan koleiden päivien jälkeen aurinkoisesta ja lämpimästä vapaa- ja juhlapäivästään. Tämä oikeastaan muistutti Norjan 17. toukokuuta, eli Norjan kansallispäivää (tai Suomen vappua), joka suurelta osaltaan nykyään on lasten ja koululaisten ja perheiden juhla, ei mikään synkkä ja hartaan arvokas päivä kuten Suomen vastaava eli joulukuun 6. pvä. Viimeinen kommentti ei tarkoita, että mitenkään väheksyisin Suomen itsenäisyyspäivää, mutta haluan vain todeta, miten suuri ero päivien viettotavalla on, minkä myös osittain luulen johtuvan niin vastakkaisista vuodenajoista, valosta, ja usein näin ollen myös ilmasta ja erilaisista lämpötiloista.

Ehdimme päivän aikana kokea myös tämän pienen flamenco-esityksen.

Lapsilla oli riemu ylimmillään, kun yrittivät rikkoa näitä jättimäisiä saippuakuplia, joita tämä herra sai lennätettyä ilmaan, ei puhaltamalla, vaan kahden kepin ja luultavasti niiden väliin kiinnitetyn ohuen rengasmaisen langan avulla.

Eräässä kadun kulmauksessa oli "puhuva vessanpönttö" ja tämän rohkean pikkutytön ansiosta taisi "pönttöotus" kerätä vähän ekstrarahaa, sillä pikkutytön ja otuksen keskustelusta kehkeytyi pieni näytelmä, josta monet aikuiset tuntuivat mieluusti seuraavan ja lopuksi kilahti aina joku kolikko hattuunkin.

Kadut olivat vielä täynnä väkeä kun aloimme pitkän päivän jälkeen liikehtiä hotellin suuntaan tarkoituksena käydä hieman levähtämässä ennen iltaruokailuun lähtöä.

Kun olimme illalla käyneet syömässä, oli lähitori jälleen yhtäkkiä aivan pakaten täynnä ihmisiä ja ymmärsimme, että nyt alkoi varsinainen pääsiäisen näytelmä Madridissa. Kuului välillä rummutusta, huutoja ja välillä musiikkia. Kun aikamma kurkottelimme näimme yli ihmisten että jotain tummia hiippalakkeja ja valkoisia kaapuja, jotka hyvin, hyvin hitaasti lähestyivät katua, missä me seisoimme. (Näkyy kuvan keskellä äärimmäisenä vasemmassa reunassa). Kuvien taso on huono, oli vaikea löytää oikea valotus, ja matkan määritys, kun kameraa ei voinut tarkentaa suoraan katsomalla, vaan kuvia oli otettava ylös ojennetuin käsivarsin ihmisten päiven yli. Sitäpaitsi en todellakaan ole vielä tottunut kuvaaja, varsinkaan hämärässä tai pimeässä, vaan kokeilin eri tapoja, mikä sitten valitettavasti näkyy kuvissakin.

Kun kulkue monien takojen saapui kadulle missä seisoimme, tuntui se melkein pelottavalta, sillä ensimmäisinä ilmestyivät näkyviin nämä violetinvärisiin hiippalakkeihin ja valkoisiin kaapuihin pukeutuneet papeiksi nimittämämme miehet (?) jotka kantoivat lyhtyjä, pitkiä punaisia kynttilöitä sekä erilaisia ristejä. Hiippalakeissa oli ainoastaan silmien aukot, joten kasvoja ei voinut lainkaan nähdä. Aina välillä kulkue pysähteli, sytytteli kynttilöitä uudelleen, korjaten ristien asentoa jne. Taustalla soi aina väliin puhallinmusiikki, väliin rummut, välillä ihmiset taputtivat ja välillä huutelivat. Vasta myöhemmin saimme tietää näiden ilmiöiden merkityksen.

Lopulta pitkän ajan kuluttua oli kulkue liikkunut niin paljon, että näimme tämän suuren puisen ja runsaasti leikkauskoristellun kantolavan, jonka päällä seisoi Jeesus- patsas risti olallaan eli koko kulkue kuvasti Jeesuksen työlästä matkaa Golgatalle omaa ristiään kantaen. Tosiasiassa kuitenkin lavaa kantoi suuri joukko miehiä lavan tai laatikon sisältä käsin. Kun heidän oli pakko pysähtyä vähän väliä levähtämään, pysähtyi kulkueen matka. Kun he taas lähtivät liikkeelle, taputtivat ihmiset hurjasti ja huutelivat kannustukseksi.

Jesus-lavan jälkeen marssi upeisiin asuihin pukeutunut puhallinorkesteri ja sitten rummuttajat. Joukossa oli mukana jopa aivan nuoria poikiakin.

Kulkue liikkui joka ilta näinä kolmena päivänä, joina olimme Madridissa, keskiviikkona, kiirastorstaina ja Pitkäperjantaina, aina hieman eri reittiä. Vasta toisena iltana onnistuimme näkemään toisenkin osan näytelmästä kun sattumalta kun olimme juuri tulleet jälleen syömästä ja kulkue oli ohittamassa meitä lähikadulla. Näimme nyt, että kulkueeseen kuului myös kantovaunu, jossa kuljetettiin Neitsyt Mariaa tai Madonnaa.

Onnistuimme kulkemaan ihmismassaa seuraten vanhan Kaupungintalon aukiolle. Kun tulimme paikalle, saapuivat juuri viimeiset "papit" paikalle, tällä kertaa kokonaan mustapukuisina. Sitten näiden jälkeen samoin kuin Jeesus-lava aikaisemmin tuli vielä suurempi kantolava hitaasti, hitaasti aina vähän väliä pysähtyen. Tämä lava oli katettu ja valtavasti koristeltu valkoisin kukin ja valkoisin korkein kynttilöin. Näiden keskellä istui koristellulla istuimella Neitsyt Marian tai Madomman kuvapatsas. Nyt ihmiset huusivat vähän väliä "Guapa, guapa! ". Saimme paikallisilta katsojilta tietää, että se oli tapa koska ihmisten mielestä Madonna oli niin kaunis, niin he huusivat "Kaunis, kaunis" samalla taputtaen ja sillä tavoin jälleen osoittivat iloaan ja kannustustaan kantajille ja kulkueen etenemiselle. Seisoimme nyt melko kaukana kantolavan reitistä, enkä mitenkään iltapimeässä onnistunut saamaan kunnon kuvaa Madonnasta, valitettavasti. Paikallisasukkaat osoittelivat meille myös kantolavan pohjaa, mikä hämmästykseksemme näytti tuhatjalkaiselta, jolla oli kaikissa jaloissaan valkoiset tossut. Meille kerrottiin sitten, että lava oli niin painava, että sitä täytyi olla kantamassa n. 25-30 miestä, ja aina kun kulkue pysähtyi, kantajat joko vaihtuivat tai vain lepäsivät. Minä en ainakaan olisi uskonut, että näihin laatikoihin saattoi "piiloutua" niin monta miestä, mutta jalkojen määrä vahvisti, että asiassa oli perää.

Kello lähestyi tässä vaiheessa puolta yötä. Pojat olivat jääneet meistä tungoksessa erilleen, kun tytär ja minä halusimme seurata näytelmää pidemmälle. Olimme kuitenkin aina välillä kännykkäyhteydessä toisiimme. Pojat suuntasivat sitten hotelliin ennen meitä, ja me päätimme Madonnan kantovaunun nähtyämme myös luopua kulkueen seuraamisesta eteenpäin ja samalla aina vain poispäin hotellista. Yrityksistä huolimatta oli lähes mahdotonta päästä ulos ihmistungoksesta oikeaan suuntaan hotellia kohden. Lopulta onnistuimme pääsemään hieman väljemmille kaduille, ja sitten hotellille monia päivän elämyksiä rikkaampana ja jalat kävelyistä ja seisomisesta väsyneinä. Meille oli suuri yllätys espanjalaisten katsojien ja paikallisihmisten suuri eläytyminen kulkueeseen, vaikka sen täytyi olla heille jokavuotinen ilmiö ja ilmeisesti aivan tuttu. Lisäksi oli mukava huomata kuinka innokkaasti madridilaiset henkilöt antoivat meille tilaa, jotta näkisimme kulkueen paremmin, ja kuinka he kertoivat meille illan kuluessa eri asioista, kun me huonolla espanjallamme niistä kyselimme. Erotessamme he toivottivat kädestä pitäen hyvää yötä ja hyvää matkaa takaisin Norjaan. Kiva kokemus!

Minulla riittää kuva-aineistoa vielä niin paljon, että ajattelin laittaa vielä pari kertaa Madridista, lähinnä kuvia erilaisista yksityiskohdista ja kauniista rakennuksista, sekä toisen missä on kuvia Madridista iltavalaistuksessa. Ehkä välillä kuitenkin muutakin, niin ettei Madrid ihan alla tulla teillä korvista ulos!

Hyvää Helluntaita kaikille!

Rosmariini