5 dager til jul! - 5 days to Christmas!

Hei kaikki,

nyt on joulu vain "viiden askeleen päässä ovelta". Miten on teidän valmistelujenne laita?

Meillä ovat piparkakut boksissa ja kerrankin ehdittiin hieman koristellakin niitä. Ne pääsivät jopa joulukortiksi tänä vuonna. Myös piparkakkutalo on noussut - tällä kertaa oma mökkimme, jonne emme ehdi nyt käymään, joten mökki tuli sen sijaan meidän luoksemme.

Tässä valmistui paahdettuja manteleita, ensin sulatetaan ja paahdetaan tomusokerin kera pannulla, sitten irroitellaan ennen kuin jäähtyvät liikaa...

...ja sitten valmiina purkkiin, odottamaan aattoa ja pyhiä! Ei meillä niitä etukäteen napsita!

Kunhan vielä ehdimme viimeiset lahjat saada pakettiin, niin joulu voi tulla, ja kyllä se onkin taas kerran tervetullut kaiken työn ja touhun jälkeen. Ihanaa saada lomaa ja vapaata monta, monta päivää!

Rosmariini

Adventtiaikaa 2 - Advent time 2

Heippa kaikki ja joulukuu!Nyt alkaa se aika, jolloin tekee mieli näperrellä jotain hauskaa ja pientä - kun isompiin ei enää ole aikaa, ainakaan minulla, joka useimmiten etenen hitaanlaisesti touhuissani!!

Pikkujoulukuusi oli jo sentään varattuna, ja se otettiin adventtina sisään, tällä kertaa valkoiseen suosikkikannuuni. Koristeikseen kuusi sai tänä vuonna hieman poikkeavia koristeita: latvaan sydämen, ja oksille hieman erikokoisia ja näköisiä enkeleitä ja lintuja, kaikki rautalangasta taivuteltuja ja omaa tuotantoa. Kevyttä, yksinkertaista ja mielestäni jotenkin pelkistetyn harrasta. Mitä mieltä te muut olette? Edelleen hyvää joulunalusaikaa teillekin ja myös sitä kivaa näpertelyaikaa!

Tämä viimeinen enkeli on jo lehahtanut ulos huurteisen kuusen oksalle.

Terv. Rosmariini

Adventtiaika - The Advendt time

Adventti on alkanut. Hyvää pikkujoulua (myöhästyneenä) kaikille!

Nyt alkaa kiireinen joulukorttien, lahjojen ja leipomusten suunnittelu ja valmistus. Ulkona ruusu kukkii yhä ja lämpömittari näytti eilen pluss 9 astetta auringon paistaessa mieluimmin keväisesti kuin marraskuisesti, mutta kova tuuli muistutti, että ehkä sittenkin ollaan menossa enemmän talvea kohti, vaikka lumesta ei ole tietoakaan. Minäkin palaan vielä aurinkoisiin kuviin Espanjan aurinkorannikolta, kunhan sopiva hetki ja aikaa löytyy.

Hyvää joulunalusaikaa kaikille!
Rosmariini

Marraskuun merkkejä - November marks

Pitsiruusuja...Hei ystävät. Marraskuu painaa niskaa. Päivät ovat niin lyhyet ja pimeät. Silloin kun aurinkoa näkyy, se kiertää kovin matalalla. Sen huomaa kun se heittää pitsiverhon ruusun varjona kaapin seinään, lähes vaakatasossa! Sen huomaa siitä, että sisään tuodutkaan kasvit eivät enää oikein jaksa kukoistaa. Pihalta pelastetut pelargoniat kuihduttavat nopeasti kukkansa hämärässä huoneessa, mutta ne ovat kauniita vielä kurtuissaankin, nuo vaaleanpunaiset. Uudet vaivaiset nuput ovat kuitenkin kovin kalpeita. Alkaa olla levon aika...

Pihalla syksyn huomaa tulleen toden teolla, erilaiset ruskeat, beiget ja harmaan eri sävyt ovat ottaneet luonnon valtaansa. Iloa voi kuitenkin löytää erilaisista muodoista.

Yksi urhea vielä on taistellut pakkasöiden kuristusta vastaan ja jälleen päässyt muutaman päivän pidemmälle, kun matala aurinko on taas kerran hieman armahtanut säteillään ja muutamat lämpöasteet houkutelleet jatkamaan taistelua. Ehkä joku syyssateiden ja kylmyyden runtelemista nupuista vielä jaksaa hieman paljastaa sisäistä kauneuttaan.... ja nyt on enää vain muutamaa päivää vaille kuukausi jouluun.

Rosmariini

Nerja, Aurinkorannikko 1 - Nerja, The Cun Coast, Spain 1

Heippa!

Syksyisen ja ensilumen tuoksuisen tunturireissumme jälkeen oli edessämme 12 päiväinen matka Espanjan aurinkoon, Andaluciaan, Nerjan pieneen kaupunkiin. Yläkuvassa uutta ja hienompaa, rikkaampaa Nerjaa, joka on kasvanut Burriana-rannan yläpuolelle.

Me vuokrasimme netin kautta asunnon Nerjan vanhasta kaupunginosasta. Asunnossa oli olohuoneen ja avokeittiön lisäksi kaksi makuuhuonetta kylppäreineen ja kaksi aurinkoterassia katoilla. Oikeastaan asunto oli 4. kerroksessa, alhaalla sisääntulo ja rappu sekä autotalli ja varasto. 2. kerroksessa olohuone sohva- ja korituoli ryhmineen TV:n edessä sekä ruokailuryhmä, sitten avokeittiö baaritiskeineen sekä 1 makuuhuone. 3. kerroksessa toinen makuuhuone, pesuhuone, sekä 1. kattoterassi (meidän aamiaisterassimme) ja rappu viimeiselle kattoterassille, missä otimme iltapäivisin aurinkoa ja söimme illallista silloin kun emme olleet kaupungilla syömässä. Asunnon omistaa ruotsalainen naishenkilö, joka viettää siellä pitkiä aikoja vuodesta ja vuokraa muina aikoina sitä tutuille ja vieraille. Asunto ei ollut mitenkään valtavan ylellinen, vaan erittäin kodikas, siisti, hauskasti sisustettu ja kaikin mukavuuksin ja konein varustettu.

Me viihdyimme valtavan hyvin ja terassit olivat käytössä aina kun olimme asunnolla. Olimme myös onnekkaita sikäli, että vaikka matkamme oli 10.-21. lokakuuta, niin aurinkoa riitti koko 12 päivän ajan ja lämpötila oli jatkuvasti +25 ja +30 asteen välillä, ja iltaisinkin kuljimme lyhythihaisissa vaatteissa. Vasta viimeisenä iltana otimme villapuseron harteille, koska oli alkanut hieman tuulla, mikä enteili ilmojen muttumista. Lähtöpäivänä luimme lentokentällä seuraavien päivien sääennustukset ja jo lähtöämme seuraavasta päïvästä alkoi epävakainen sää, pilveilyä ja sadekuuroja! Voiko loma paremmin ajoittua!!

Yllä kuva "kotikadustamme", hiljaisesta pikkukadusta vanhassa kaupungissa, missä usein iltapäivisin vakituiset asukkaat istuivat tuoleineen kadulla katselemassa ohikulkevia, lapset leikkivät, asuntojen ovet usein avoimina, ja pikkukoirat saattoivat välillä vapaina juosta ulos katselemaan, mutta olivat ihmeesti varomaan autoja ja palailivat taas omia aikojaan asunto

Yllä "kotiovemme" Nerjassa, ja alla kuva 3. kerrokseen ja terassille vievältä rapulta alas olohuoneeseen. Vasemmalle piiloon jää sohvanurkkaus ja oikealle pylvään taa avokeittiö baaritiskeineen.

Ylimmälle kattoterassille vievät portaat aamuauringossa. Asunnossa oli käytetty paljon kauniita porsliinilaattoja koristuksena, niin portaikoissakin. Espanjalaiset käyttivät niitä myös talojen ulkopuolella kadunpuoleisissa seinissä ja ovien korituksina.

Kuu on noussut Nerjan ylle. Kuva kattoterassilta itää ja vuoria kohden.

Tämä on ns. Eurooppa parveke, näköalapaikka Nerjan kaupungissa. Tasanne, joka on rakennettu korkean kallion nokalle. Tasanteen alla ravintoloita, samoin ympäri taustalla näkyvää toriaukiota. Tänne ihmiset tulevat näkemään ja näyttäytymään päivisin ja iltaisin mielellään hienosti tai ainakin siististi pukeutuneina.
Kuvan vasemmassa ylänurkassa (pikkukuvassa) seisoskeleva ja kovasti päivettyneen näköinen mies ei ole turisti vaan kuningas Alfonson patsas, jonka muistolaatassa (iso kuva) lukee seuraavasti: Kuningas Alfonso XII antoi nimen "Euroopan parveke" tälle näköalapaikalle Nerjaan tapahtuneen käyntinsä yhteydessä 12. tammikuuta 1885. Patsas ja laatta on nähtävästi valmistuneet vasta v. 2003.

Näköala "parvekkeelta" kohden länttä. Tänne tulevat ihmiset usein myös katsomaan auringonlaskua. Me satuimme aina siihen aikaan olemaan muualla, mutta sain kyllä kokea muutamia upeita auringonlaskua, joista kuvia myöhemmin.

Tämä rakennus mainosti jotakin flamencosta, en tutkinut tarkemmin oliko kysymyksessä flamencokoulu vai esityksiä.
Tämä jännittävä kuja vei kiemurrellen kallioiden väliseen pieneen hiekkarantaan aivan kaupungin keskustassa ja Eurooppa parvekkeen vieressä. Alakuva toisesta samanlaisesta rannasta, myös keskustassa.

Yläkuva: yksi katunäkymistä vanhan kaupungin pieniltä kujilta. Tämä on niin kapea, ettei täällä ole paikkaa edes ravintolapöydille, muutoin olivat kadut täynnä ulkoravintoloita pienten hauskojen kauppojen lomassa.

Alla yksi kauniista auringonlaskuista, tämä aivan vanhan kaupungin sydämessä. Jatkoa seuraa ensi kerralla...

Näkemisiin, toivottaa Rosmariini

Kuvamaratoni, tunturlt - Photo marathon, the mountains

"Hyvät ystävät ja kylän miehet"!

Olen toivoto tapaus. Kuvamäärä oli mahtava meidän tunturimatkaltamme ja sen mukaisesti on niiden seulominen ja parhaiden poimiminen tuottanut suuria vaikeuksia. Olen yrittänyt karsia ja karsia, mutta lopultakin tästä tuli tällainen maratoni, jonka toivon teidän jaksavan juosta läpi,

ja jollei - niin hypätkää sitten reippaasti yli!

Kun lähdimme matkaan suuntanamme Koldedalen, tunturitie, joka johtaa Tyinholmenista kansallispuistoon, oli aamu aurinkoinen vaikka hieman viileä Beitostölenissä, missä asuimme.

Kun tulimme länsipuolelle Slettefjelleä, Vangin kuntaan, paistoi aurinko yhä ja taivas oli sininen Grindafjellin takana, mutta toisessa suunnassa: Gjendisfjellin takana uhkasivat synkät pilvet ja ihmettelimme voimmeko lainkaan lähteä tunturiin kävelemään. Vangsmjösassa velloivat valkoharjaiset aallot tuulen ajamana, suuremmat mitä muistamme siellä nähneemme. Päätimme kuitenkin jatkaa Tyin'in risteykseen saakka ja harkita siellä uudelleen.

Matkallamme jouduimme tietyön uhreiksi. Huonoimmin järjestetty tietyö mitä olemme Norjassa nähneet: ei minkäänlaista liikenneohjausta, ei valoja ei henkilöohjausta, ei tietoa mistä kohden pitäisi ajaa, jotta uskalsi ohittaa koko ajan liikehtivät suuret koneet, ja tien pohja oli nähtävästi jätetty yksityisautoilijoiden tasoitettavasti ensi vaiheessaan. Auto hyppi ja pomppi aivan mahdottomasti, eivätkä suuret terävät kivenmurikat varmaankaan olleet renkaiden parhaaksi ei liioin iskunvaimentimille. Väliin oli jäljellä tiessä suuria kuoppiakin, joista tietenkään ei tässä vaiheessa ollut mitään varoituksia. Tietyötä tuntui jatkuvan kilometrikaupalla ja aikaa kului, koska vauhti oli pidettävä hyvin alhaisena. Päätimme, että kunhan selviämme tästä eroon, niin emme ainakaan palaisi samaa tietä takaisin.

Tyin'in risteyksessä ilma oli hyvin harmaa ja näytti jatkuvan samanlaisena, mutta päätimme kuitenkin yrittää eteenpäin. Olimme pukeutuneet lämpimästi, eikä suoranaista sadetta oltu luvattu tännepäin, joten toivoimme parasti. Takanapäin näkyi vain sumua ja harmaita pilviä, samoin edessäkin - mutta äkkiä ilmestyi sumun sisästä sateenkaari - aika erikoista, kun aurinkoa ei kuitenkaan näkynyt!

Pilvet nousivat hiukan ja iloksemme huomasimme, että täällä näkyi myös maastossa enemmän värejä kuin oli ollut Vang'in ympäristössä ja Beitostölenin puolella.

Vesi näytti jännittävän turkoosin siniseltä maaston punaruskeaa väristystä vasten!

Ilmassa oli kosteutta ja aika ajoin hienon hienoa sumusadett, en tiedä sekö vai ehkä aikaisempi sade, joka oli muodostanut nämä kauniit vesihelmet värikkäille lehdille.

Mikke oli matkassa mukana ja nautti täysin siemauksin saadessaan juosta vapaana tunturissa mielen mää

Ja minä tietenkin kuljin nokka maassa ja kuvasin erikoisia kasveja ja värejä. Tätä erikoisen näköistä jäkälää kasvoi siellä täällä lähestyessämme kansallispuiton aluetta. Pieni vieressä kasvavatunturikoivu antoi väriä "villakasalle".

Pienempiä ja suurempia puroja ja koskia näkyi ympäri rinteillä. Ja pienet tulenlieskat, hehkuivat siellä täällä erilaiset pienet pensaat, ja ruohot sekä tunturikoivut punaisina ja oranssisina...

...vuorten kylmää ensilumen harmaan valkeaa väriä vasten.

Löysimme yllättävän paljon kreklingejä ja mustikoita, aivan hyviä vielä. Kreklingit ovat täynnä pieniä siemeniä eikä niissä sinällään ole juuri syömistä, mutta niissä on hyvä maku ja niitä on kiva imeskellä tunturilla kulkiessa. Melkein teki mieli mieli myös poimia mustikoita ja puolukoitakin mukaan, molemmat olivat suuria ja hÿvän värisiä.

Kaksi huippua, pieni paljas lähellä ja suuri, kaukainen ja luminen.
Suuri koski kuohuineen kansallispuiston alueella.

Miken riemua - tässä vauhdissa eivät lätäkötkään pidättele!

Rakastan näitä tuntureiden pehmeitä väriskaaloja, maustettuna veden ja taivaan sinisellä. Aurinko paistoi jälleen, kun palasimme Tyinholmeniin, jossa muuten voi sekä majoittua kuin myös saada ruokaakin!

MAALI! Jaksoitteko tänne asti? Hyvä sitten, kuten todettu tunturikuvia olisi ollut paljon lisää, mutta ehkäpä ensi kerralla kuitenkin jotakin muuta, ehkä aurinkoa, hiekkaa, ja merta...?!!

Ja kohtahan on jo joulukin taas tulossa, vaikka minusta kyllä monet liikkeet ovat ottaneet taas varaslähdön, tänään on lokakuun viimeinen päivä, mutta jo lähes pari viikkoa sitten näin monessa paikassa joulukuusen koristeita otetun esille. Kyllä minusta voisi odotella edes marraksuun kolmannelle viikolle, ennen kuin joulusta aletaan hössöttää, niin mukavaa aikaa kuin joulu onkin.

Hyvää loppusyksyä ja mahdollisesti pian talven alkua kaikille!

Rosmariini