sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Perhonen vai yökiitäjä? - Butterfly or hawkmoth?

Hei,
Toivottavasti kaikilla on ollut ihana juhannus ja kesän kaunis juhla! Olin ajatellut postata taas kukkia, vaikka ne juhannusyön seitsemän pakollista, mutta en taaskaan ole saanut aikaiseksi laittaa kuvia postauskuntoon. Sen sijaan pieni muunlainen postaus vaihteeksi.

Kun lapset olivat pieniä, muistan että he aina Rölli-peikon tahdissa lauloivat "omituisten otusten kerhosta". Voisi nyt kysyä kuuluuko tämä siivekäs omituisten otusten kerhoon. Olin tänään puutarhassa tavanomaisella tarkastuskierroksella ja ajattelin poistaa seinustalla roikkuvasta petuniasta kaksi kuollutta kukkaa. Kun olin ensimmäisen napsannut poikki, aloin kurkkimaan, että missäs haarassa sen toisen näinkään matkan päästä katsottuani. - En kuitenkaan nähnytkään toista kuihtunutta kukkaa vaan tällaisen siivekkään roikkumassa päiväunillaan petunian kukan alla varjossa. En ole koskaan nähnyt sellaista aikaisemmin, enkä osaa tunnistaa tätä, mutta oletan sen olevan jonkinlainen yöliikkuja, kiitäjä tai kehrääjä. Mahtaako kukaan muu tuntea. Ainakin sen oli löytänyt erinomaisen hienon piilopaikan, sillä sen värit sointuivat tosi hienosti petuanian kukkien lomaan ja varjoihin. Jos joku lukija tämän tunnistaa, niin kertokaa mikä se on!
Who knows this night flying moth or is it a butterfly ? I have never seen one, and cannot findout what it is. Very beautiful colors and it had find very suitable hide, in a shadow under my flowers.

Rosmariini

torstai 23. kesäkuuta 2011

Syntymäpäivä - Birthday

Heippa!
Kesken kaikkien työ- ynnä muiden kiireiden (mukamas!) onnistui taas yksi syntymäpäiväkin vilahtamaan ohitse. Taas ollaan vuotta vanhempia siis, vaikka tosiasiassa minusta on tänä keväänä tuntunut siltä kuin olisin vanhentunut monta vuotta kerrallaan. Olen ollut tosi väsynyt, ja se näkyy blogin pidossakin. En ole jaksanut kovasti postailla, ja olen jopa miettinyt, että pitäisikö lopettaa koko homma - olen huomannut monien muidenkin niin tehneen. Aika ei riitä, tai sitten ei voimat. Kuvaan kyllä paljon edelleen, mutta se kuvien käsittely edelleen, se on työlästä ja siihen se sitten tahtoo lopahtaakin. Lukijanikin ovat vähentyneet, enkäpä ihmettelekään, kukapa viitsii käydä samoja sivuja kurkkimassa, kun ei mitään uutta näytä juuri nykyään tänne blogiini ilmestyvän!

Mutta syntymäpäivään: Olin juuri ennen päivääni perjantain ja osan lauantaitakin työreissussa Trondheimissa, enkä ollut ajatellut mitään päiviä viettääkään, kun ei ollut edes kysymys mistään pyöreistä vuosista. Mieheltä olin sitä paitsi saanut jo synttärilahjankin etukäteen kuukausi sitten. Nyt oli vain ihanaa päästä reissun jälkeen kotiin ja rauhoittumaan. Mutta perhe päätti yllättää. Syntymäpäiväruusut minun piti valita itse, mutta sitten pisti mies tapansa mukaan hihat heilumaan ja loihti ihanan päivällisen, joka päättyi uuteen jäätelötuttavuuteen Tiramisu-jäätelöön, kaikki valtavan hyvää. Tytär oli jujussa mukana ja leipoi kasan vadelmatuorejuustomuffinseja, joissa käytettiin pakastevadelmia. Niitäkään en ole ennen maistanut, mutta olivat todella nam-nam! Sitten ilmestyi vielä tyttären piiloista kaunis paketti, josta löytyi Marikulho. Kokoelmani sai uuden värin, tämän herkän, vaalean, veden vihreä. Minusta todella nätti ja herkkä! Kiitos, perhe, vielä kerran, kiitos hemmottelusta!
Ja tiistaina sitten toinen hyvä hetki. Poika on palannut Sveitsin vuotensa jälkeen kotiin. Nyt odottaa muutaman kuukauden aika täällä kotiväen kanssa sekä kesätyö, kunnes ja sitten taas on aika palata opiskelun pariin Trondheimissa. Taisi pojasta olla hiukan haikeaa jättää Lausannen pölyt jaloistaan, hänellä on ollut siellä hauska ja tapahtumarikas vuosi ja hän on saanut paljon uusia tuttavuuksia ja ystäviä eri maista, joihin varmaan tulee pitämään yhteyttä jatkossakin. Mutta mukava on saada hänet kotiinkin hetkeksi ennen kuin taas opiskelu vie mennessään. Tyttärellä on vielä viimeiset kiireiset valokuvausprojektit tekeillä, ennen kuin koulu on tältä vuodelta hänelläkin ohi. Kesästä on jo kolmannes kulunut (valitettavasti) ja vuoden lyhin ja valoisin yö on ohitettu, mutta huomenna on Juhannus, perhe on koossa ja kesälomatkin vielä edessä päin - joten on paljon syytä iloon!
Hyvää juhannuksen aaton aattoa!
Terveisin
Rosmariini

perjantai 3. kesäkuuta 2011

Kukkia ja kirppuja - Flowers and flees

Kesä, Kukat ja Kirput!Eivätkö ne kuulu vähän yhteen. Kesän mukanahan aukeavat taas monet kirpputoritkin, joita talvella ei voinut pitää avoinna. Ja kukat kuuluvat automaattisesti kesään, ainakin minulla.nnEi juuri kulu päivääkään, ettenkö kulkisi ympäri puutarhaa katselemassa, että mitkä kukat milloinkin ovat auvautuneet, kuinka nuput ovat kehittyneet, montako nuppua ja kukkaa on tulossa, vai eikö tule kukkia tänä vuonna ollenkaan. Samoin kuljen aina silmät avoinna ja vilkuillen myös luonnon kukkien avautumista. Pidän monista kukista, mutta ehkä keväällä, tai alkukesästä, on minulla erityisesti mutamia ehdottomia suosikkeja, joiden tuloa ja kukkien avautumista erityisesti odotan. Pari niistä on kielo ja oman pihan syreenit. Kukinta kieloilla alkaa olla jo ohi, mutta ehkä niitä vielä voi löytää varjoisimmissa paikoissa. Syreenien kukatin alkavat kohta olla osin ylikukkineita ja jälleen kerran - niin kuin niin monena vuonna - ne ovat kärsineet sekä myrskyistä kuin kaatosateestakin. On surullista, että aina kun syreenit ovat kauneimmillaan tulee rajuja ilmoja, jotka sekä pilaavat niiden kukkien kauneuden kuin myös mahdollisuuden nauttia niistä ja niiden tuoksusta ulkona istuen. Rakastan sekä kielojen että syreenien tuoksua.
Kieloja pidän aina tässä vihreässä lasimaljakossa, joka on kirpputorilöytö Suomesta muutamia vuosia takaperin. Se kuuluu johonkin lasisarjaan, jonka nimeä en muista samoin kuin en suunnittelijankaan nimeä. Tiedän vain, että sarjaan kuuluu useampia esneitä ja että sitä löytyy myös keltaisena. Itselläni on kuitenkin vain tämä yksi maljakko.
Pihassamme on sekä lilasinerviä että vaaleanpunertavia syreenejä ja ne kiertävät mm. ympäri ulkopaikkaamme. Kun ne kukkivat oikein runsaasti, näyttää melkein kuin terassin reunoille olisi pursotettu mansikkavaahtoa, ja tuoksu on kerrassaan ihana. Mutta niin kuin mainitsin, niin jostain syystä lähes joka vuosi juuri samaan aikaan niiden kukinnan kanssa saadaan joku rajuilma joko runsaan sateen tai myrskyn muodossa, mikä sitten pilaa kukintaa. Omituinen yhteensattuma lähes joka vuosi.
Ruotsalaisesta nettihuutokaupasta löysin tänä keväänä ihanan valkoisen kannun, jossa on kohokuviointia. En ole mikään vannoutunut valkoisen porsliinin ihailija tai keräilijä, mutta muutamia valkoisiakin esineitä on vuosien mittaan kaappiin kerääntynyt. Tämä kannu kuitenkin puhutteli eritisesti ja nyt se minusta sopi erikoisen hyvin syreenien maljakoksi. Alusvatina on vanha tinalautanen, sekin nettihuutokaupasta. Tinaa keräilen jonkin verran.Pöytäliina on myös kirpputorilöytö. Se on paikalliselta vanhain tavarain myyjältä, jolla silloin tällöin on myös tekstiilejä kaupan. Tämä aivan ehjä ja läikätön liina tarttui mukaani sen iloisten kesäkukkien ja kauniisti tehdyn kirjailun vuoksi. Minusta se on tosi kesäisen näköinen ja väreiltään sopii myös syreenien pariksi.
Terveisin, Rosmariini


torstai 2. kesäkuuta 2011

Askel kesään - The step to summer

Hei ystävät,

voi miten pitkä aika onkaan kulunut viime postauksestani. Kiirettä on pitänyt, paljon on tapahtunut, nähty ja koettu ja monta, monta kuvaa on tullut otettua tässä välillä. Suurin ja hauskin asia oli sisarentyttäreni häät Suomessa. Siitä tulee varmasti kuvia tulevaisuudessa.

Mutta nyt ensin pieni kuvakooste, joka oli tarkoitus laittaa tänne jo kuukausi sitten, mutta eipä vain aika riittänyt, ja ohjelmissakin oli ongelmia. Joka tapauksessa olemme astuneet kesäkuun puolelle ja kesään - ja tunteneet sen esim. tällä tavalla:

On ihanaa avata silmät kun verhon takana on jo valoisaa, siristellä talven unien jälkeen silmiään kesäaamun aurinkoon...
...on ihanaa kääntää koko kroppansa auringon lämpöön pitkän ja kylmän talven jälkeen...

...tuntea terassin auringon lämmittämä puulattia paljaiden jalkojen alla...

...ojennella jokainen talven kylmän jäykistämä jäsen lämpimässä norjaksi jälleen...

...ja virkistäytyä kesäisen raikkaassa pehmeässä sateessa ja ihailla sen oksille ja lehdille jättämiä kimaltavia jalokiviä!!!


Oikein hyvää kesää kaikille!

t. Rosmariini