Jeans, jeans, jeans !!

Haloo siellä!

Meidän perheemme tuntuu olevan jeansien eli farmareitten suurkuluttajia. Käytämme niitä jokainen lähes jokaikinen päivä ainakin jonkin aikaa. Kotona sisällä, ulkona piha-, puutarha- ja rakennustöissä, vapaamuotoisella vapaa-ajalla muuallakin, koiran kanssa ja muutenkin ulkoillessa, esim. kävelyllä metsässä yms. lenkillä, ja myös töissäkin. Jeansejä on tietysti sitten eri asteisia ja ikäisiä. Me olemme kuitenkin sen verran konservatiivejä, että vaikka Ruotsin prinsessa Madeleine ja monet muutkin kuuluisuudet kävelevät New Yorkissa repaleisissa, leikatuissa tai revistyissä jeanseissä, niin meillä kyllä housut lähtevät poistettujen koppaan jo ennen kuin polvet tai takamus on osoittanut aikovansa edes revetä. Ja niitä sitten riittää siellä poistettujen kopassa. Housut vielä muuten ihan hyvät, vahvaa kangasta, haalistuneita kyllä, mutta lähinnä polvista alkaa kangas olla ohutta ja kuluneen näköistä.

Olen yrittänyt keksiä hyviä käyttöideoita lopuille housuista, ja kyllähän niitä on lehdissä ja blogeissakin varmaan ollut tukkukaupalla: paloitella hyvät osat ja ommella paloista hameita, liivejä, uusia housuja, sängynpeitteitä, tyynyjä, jeanslaukkuja ja pussukoita jne. Mutta minä haluaisin tehdä jotain muuta. Minulla ei ole tällä hetkellä kangaspuita, muuten olisin niillä yrittänyt kutoa matoksi.

Leikkasin kuitenkin yhden lahkeen nauhaksi ja ajattelin kokeilla tosi suurella virkkuukoukulla virkata mattoa, tai kutoa paksuilla puikoilla. Kumpikin homma osoittautui aika mahdottomaksi, sillä ainakin tämä leikkaamani jeanskangas oli niin jäykkää, että vaikka nauha oli kapeaa, se on silti liian raskasta ja vastahakoista sellaiseen työskentelyyn. Nyt minulla on kaksi uutta ajatusta, mutta ennen kuin pääsen kokeilemaan on leikattava lisää nauhaa. Toinen on palmikoiminen ja palmikoiden yhteenompelu käsin, toinen ajatus on laittaa hieman leveämpää nauhaa, jossa reunat käännetään alle ja ommellaan purkautumisen estämiseksi, ja sitten pujotellaan nauhaa

kuin pärekorinpohjaa, vuoroin alta, vuoroin päältä, ja lopuksi nauha ympäri kaikkien reunojen tekeleen sitomiseksi. Onko muita hyviä tai vielä parempia ideoita?

Aika näyttää mitä tästä kerästä ja ehkä uusistakin kehkeytyy...

Tervehdyksin

Rosmariini

Kevätsää - Springweather

Näin se kesän tulo poukkoilee niin kuin viime blogauksessa mainitsin. Yllä kuva 1.5. ja

alakuva tältä aamulta eli 5.5. !! Toivottavasti eivät agaveni ottaneet nokkiinsa, nehän eivät ole

tämän ilmaston kasveja, vaan ovat matkamuistoja eräältä Fuerteventuran matkalta. Ne ovat nyt noin 10 vuotta vanhoja, talvehtivat meillä kellarissa, mutta nyt kokonsa takia ovat kyllä oikeastaan saaneet jo kuolemantuomion, ne ovat vähän liian raskaita ja hankalia siirreltäviksi ja säilyteltäviksi sisällä talvet.

Ja täällä vastaavasti yläkuva 30.4. ja alla tämänaamuinen näkymä eli 5.5. !

Ennusteen mukaan on viileää ja sateista edelleen koko tuleva viikkokin, kyllä kesä nyt antaa
odottaa itseään, aikaisesta alusta huolimatta.

Rosmariini

Kirpputorilta - From fleesmarket

Olin pitkästä aikaa viime viikolla käymässä lähikirppareilla. Tytär teki minulle seuraa, ja niin kävimme kurkkimassa olisiko mitään jännittävää löydettävissä. Kumpikin kiertelimme pitkät ajat aivan tyhjin käsin, joitakin esineitä hieman tutkimme pidempään, mutta ensimmäisestä paikasta ei mitään "tarttunut" matkaan. Tytär totesi, että olisiko hän jotenkin vanhentunut ja maku muuttunut, kun ei tuntunut mitään kivaa löytyvän. Toisessa paikassa sitten tyttäreni löysi pari pientä kulhoa, joissa on graafinen eläinkuva, samanlaisia, joita hän on aikaisemmin ostanut pari kappaletta. Se osoittautuikin olevan oikein sarja. Minä löysin myös jotain, johon ihastuin, vahinko vain että näitä asetteja oli vain 4 kpl. Minusta niissä on jotain ihanan vanhanaikaista sekä muodoissa että väreissä, ja ne sopivat esim. hedelmävadeiksi - tai jos ei muuta niin seinälle koristeeksi. Ne ovat erittäin hyvässä kunnossa kultausta myöten.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Rosmariini

Vuokralainen - Tenant

Hei, hyvää kesän alkua kaikille - vähitellen, vaikka hieman poukkoillenkin!

Vuoroin sataa, vuoroin paistaa, on vielä kylmiä öitäkin, mutta kaikesta huolimatta kesä voittaa pikku hiljaa. Sen näkee luonnosta, en muista vuosiin, että vappuna olisivat koivut olleet jo niin ihanassa vaaleanvihreässä harsossa kuin tänä vuonna, ja syreenienkin nuput sen kuin suurenevat suurenemistaan.

En myöskään muista, että vuosikausiin olisi ollut niin ihanaa vappua kuin tänä vuonna. Saatoimme istua molempina päivinä, vappuaattona ja päivänä, ulkona grillaamassa ja syömässä iltaan asti, vain shortseihin ja t-paitoihin pukeutuneina - ihanaa. Mutta sen jälkeen ilma taas muuttuikin, on pari päivää satanut ja eilen oli myös hyvin viileä tuuli.

Vapun aattona huomasin pihalla ja terassilla touhutessani, että metsä- vai onko nimeltään sepelkyyhky usein istui kotikuusemme oksilla katselemassa puuhiani. Siellä se kurnutteli ja huhuili välillä. Pidin jopa pienen huhuilukeskustelun kyyhkyn kanssa. Ihmettelin, ettei se ollut

arempi, eikä yhtään välittänyt vaikka kuljin sen alapuolella edes takaisin. Se seurasi kyllä tiiviisti touhujani. Sitten iltapäivän kuluessa huomasin äkkiä, että se oli alkanut lentelemään enemmän ja kun seurasin vuorostani sen touhuja, näinkin että tämä kaverihan oli päättänyt tehdä vuokra-
sopimuksen, sehän ilmiselvästi kantoi risuja kuuseemme pesänteko mielessään! Olikohan se niin ihastunut aamupäivämme keskusteluun, vai tulkinnut minun huu-hu-huuni vähän väärin, (voihan olla, etten osannut oikeata murretta), että se oli ymmärtänyt olevani avoin tällaiselle vuokrasopimukselle! Menoa jatkui koko iltapäivän aina iltaseitsemään asti, jolloin se rauhoittui ja alkoi istuskelemaan oksalla.

Seuraavana aamuna se oli jo aikaisin puuhissaan ja näytti edelleen vakaasti päättäneensä muutta kotikuuseemme, n. 3 metrin päässä terassistamme. Luin kiireesti sepelkyyhkystä netistä, ja aloin olla hieman epävarma tästä vuokrasuhteesta. Sain tietää, että sepelkyyhky tekee vain kaksi munaa, poikaset tulevat pesästä ja istuvat oksilla kaksiviikkoa vanhoina ja lentävät ulos kai noin 5 viikkoisina, mutta....sepelkyyhky voi saada poikaset 3-4 kertaa vuodessa! Eli käytännössä se voi olla meitä hauskuuttamassa tai saada meidät hulluuden rajoille olemassaolollaan, siipien paukuttelulla ja huhuilullaan tämän kesän aikana. Poikasten ääntelyä en edes tunne ja nekin voivat varmaan nälkää huutaessaan pitää melkoista meteliä. Nyt maanantain jälkeen on liikenne pesään ainakin loppunut - hautookohan siellä emokyyhky siellä nyt, vai tulivatko kuitenkin siihen tulokseen, ettei paikka ollut niille tarpeeksi rauhallinen? Onko teillä kellään kokemuksia kyyhkysten pesimisestä lähipiirissänne - eli annammeko ajan kulua ja kyyhkyn asua meillä, vai olisiko paras sanoa vuokrasopimus irti jo alkuunsa??

Hyvää viikonloppua!

Terveisin

Rosmariini