Hei taas! Viimeinen jännittävä nähtävyytemme San Franciscossa oli Alcatrazin kuuluisa vankilasaari, vankila josta kukaan tiettävästi ei ole paässyt pakoon, ainakaan hengissä.
Hello again! Our last exciting attraction in S.A. was the Alcatraz prison island, a prison where no one has succeed to escape from, not alive anyway.
Alcatraz on melko pieni (500m / 85 000m2) ja kallioinen saari (n. 40 m meren yläp.) aivan San Franciscon edustalla. Se on hyvin näkyvä San Franciscoon n. 2,4 kilometrin päässä kaupungin rannasta. Merivesi saaren ympärillä on hyvin kylmää ja virtaus voimakasta ja petollista, mikä osaltaan on estänyt pakoyritysten onnistumisen. Saarella on ollut sotilaslinnoitus ja sotilasvankila vuodesta 1868 alkaen, ja vuodesta 1933 vuoteen 1963 liittovaltion erikoisvarma vankila.
Alcatraz is a rather small (500m / 85 000 m2) and rocky island (40 m over sea.), right in front of San Francisco. It is well visible from S.F. City with a distance of 2,4 km from the city shore. The seawater around the island is very cold and the stream very strong and devious, which also has disabled many escape attends. There on the island has been a fortification and military prison from 1868 and about from 1933 to 1963 federal prison with high security.
Korkeimpana saarella nousee Alcatrazin majakka, joka on vanhin Amerikan länsirannikon majakoista.
The highest building on the island, is Alcatraz lighthouse, the oldest lighthouse on USA's westcoast.
Tähän rantautuu lautta San Franciscosta.
Tämän rakennuksen (uudempi sellirakennus?) yläpuolella kalliolla näkyy pääsellirakennus.
Here comes the ferry from San Francisco.
Above this one ( a newer cellbuilding?) on the rock you can see the main cellbuilding.
"Asuntoja" kolmessa kerroksessa. "Apartments" on three floors.
Yhden miehen "asunto". One man's "accommodation".
Täällä oli ennen upseerien ja vartijoiden juhlatilaisuuksia yms. Nyt asuttavat muratit ja linnut raunioitunutta rakennusta. Palo tuhosi sen Amerikan alkuperäväestön miehittäessä saarta kahden vuoden ajan 1969-71.
Here had officers and guardians parties and other celebrations before. Now have ivies, vines and birds taken over the houseruin. A fire destroied the house under occupation by the American Indians 1969-71.
Vankien terapian ja ajanvietteen tuloksia.
Results of the prisoner's terapi and pasttime.
Kesäkuussa 1962 keskiyöllä onnistui kolme vankia pakenemaan vankilasta suurentamalla tuuletusaukkoa sellin seinässä ruokalusikan avulla. Pako jatkui tuuletuskanavien kautta katolle ja lopulta rantaan, josta heidän oli tarkoitus jatkaa sadetakeista tehdyn lautan avulla. Heistä ei ole koskaan löytynyt jälkeäkään, joten heidän oletetaan hukkuneen voimakkaan merelle vievän virran ja veden kylmyyden takia.
In the night, June 1962, three prisoners succeeded to escape from their cell by enlargin a ventilationcanal in their cell with a spoon. They escaped then through the canals, to the ceiling, and in the end the a water, where they used a raft build with a raincoat. They were never seen after that and one suppose the strong and cold stream took they to the sea
Muutamia pahimmista, vasemmalta: Alphonso "Arpinaama" Capone, George "Konekivääri" Kelly,
Arhur "Tohtori' Barker ja Alvin "Kammottava Karpis" Karpavicz.
Some of the worst from left: Alphonso "Scarface" Capone, George " Machine Gun" Kelly, Arthur "Doc" Barker and Alvin "Creepy Karpis" Karpavicz.
,
Vankilan vanhaa toimistoa. From the old prisonoffice.
Kaikkien kaltereiden, betonin, raudan ja raunioiden keskelle on kuitenkin eksynyt hieman kauneutta ja herkkyyttä!
Among all gratings, concrete, iron and ruins, in there still have migrate some beauty and sensitivity!
Niin lähellä - ja kuitenkin niin kaukana! Vangit saattoivat kuulla ihmisten naurua ja musiikkia kaupungista, joka näytti olevan niin lähellä ja kuitenkin ulottumattomissa!
So near - and so far away! The prisoners could here people's laugh and music from the city, which seemed to be so near, however not approachable!
*******
Aikamme San Franciscossa alkoi olla täysi, poikamme valmis työstään ja opinnojstaan, joten meidän oli aika vuokrata auto ja lähteä yhdessä liikkeelle. Suunnistimme vielä ensin pohjoista kohden Napa Valley'in viinialuetta ennen kuin aioimme lähteä seuraamaan \High Way 1:kköstä etelään Los Angelesiin. Ajoimme ensin yli Golden Gate sillan, koska kaupungin idempänä oleva silta oli sattumalta korjauksen takia suljettu, ja poikkesimme matkalla pieneen vanhaan kalastajakaupunkiin nimeltä Sausalito, missä nautimme kevyen lounaan.
Our time in S.F. began to be full, our son had finished his jobb and studies here, så we had the time to hire a car and move on. We took north to Napa Valley's winedistrict first, before we would return and follow Highway 1 to Los Angeles. We drove so again over Golden Gate, because the bridge more east was temporarily closed this weekend because of repairing works, and then we stopped in the little and old fishingtown, Sausalito, where we took a light lunsch.
Viinialueella seurasivat viiniviljelykset toinen toisiaan kilometrikaupalla. Välillä vilahtivat ohi suuret "mansionit" eli viinitilallisten upeat kartanot, joista useimmat tarjosivat maistiaisia turisteille ja muillekin viineistä kiinnostuneille.
On the winedistrict large wineyards followed one after another and mile after mile. Now and then one could see big mansions, the winefarmers gorgeous houses, which the most efford winetasting to tourists and other
interested.
Me yövyimme Napa'n keskustassa, mukavassa edullisessa hotellissa, mutta olimme päättäneet nauttia monen ruokalajin illallisen viiniesittelyineen ravintolassa, nimeltä "La Toque", muutaman kilometrin päässä. Se oli saanut paljon kehuja ja yhden Michelin tähden. Illallinen olikin aivan upea, joka ruokalaji ja viini esiteltiin erikseen, tarjoilu ja palvelu oli aivan erinomaista - olisi meidän mielestämme anasainnut useammankin Michelin-tähden!
We had received rooms in a nice affordable hotel in the center, but had decided to enjoy a dinner of several courses with belonging wine presentations in a restaurant, "La Toque" a few kilometers away. It has got very positive mentions and have one Michelin-star, too. The dinner was just wonderful and tasty, every course and wine was presented separaly, service to table and also otherwise was superb - and in our mind could earned several than one Michelin-star!
Valitettavasti en muistanut ottaa paikasta kuin yhden kuvan, ulkona juuri astuessamme taksiin, hotelliin palatessamme.
It was a pity, I did not remember to take any photos but one, outside, just cliving in the taxi when we were returning to out hotel.
Seuraavana aamuna käänsimme auton jälleen etelää kohden, palasimme San Franciscoon, sen jälkeen ajoimme vain läpi Merced'in, missä poikamme oli asunut, Palo Alton, missä hän työskenteli, sekä Mountain View'n, joka minua kiinnosti nimensä takia, ja siksi että olen saanut blogin seuraajia näistä paikoista. Valitettavasti ei kukaan kuitenkaan nähtävästi ollut kiinnostunut tapaamisista koska eivät ole ottaneet yhteyttä! Meillä oli hyvin vähän aikaakin, mutta olisi ollut hauska tutustua! Mainituilta alueilta vain muutama kuva alla. Seuraavalla kerralla kuvia Monterey'stä ympäristöineen ja Valtatie 1:sen varrelta matkalla Los Angelesiin.
The next morning we returned to south again, first to San Francisco City, and then drove through Merced where our son lived during the summer, then through Palo Alto, where he jobbed, and through Mountain View, which I was interested to see both for the nice name and because that in both the last named areas there lives propably persons who are following my blog. Unfortunately no one of these were interested to take any contact. We had very little time, but it had been though nice to get to known! From these areas only some pix here under. Next time pictures from Monterey surroundings and Higway 1 to L.A..
Merced Park'ista, lähellä Merced järveä:
From Merced Park, near Lake Merced:
Viehättävä pientalo alue mäellä viheriöineen, keskellä mäkeä ryhmä korkeita kivitaloja, joissa vuokra-asuntoja mm. opiskelijoille.
A nice area with lower villas and some high houses in a group, where among others the students hired apartments.
Palo Alto'sta,From Palo Alto:
Yllättäen keskellä muunlaista kasvillisuutta ilmestyi eteemme komea palmukatu (Palm Drive) Stanfordin yliopiston alueella, Palo Altossa. Alla kuva idylliseltä ja erittäin vihreältä omakotialueelta, missä myös poikamme työskenteli firmassa, jonka täkäläinen konttori oli sijoitettu tällaiseen 2-3-kerroksiseen omakotitaloon vihreän puutarhan ympärömänä.
All of sudden among other type of flora and trees, there were a fine palm street (Palm Drive) ahead us, near by the Stanford University, in Palo Alto. Below a picture from an idyllic and very green house area, where also our son worked in a firm, which had placed its local office in that type of house of 2-3 floors, surrounded by a nice garden.
Meidän aikamme alkoi olla vähissä, koska olimme ajatelleen ennen yötä ehtiä Montereyn lähelle, mistä olimme vanneet hotellin. Siksi emme pysähtyneet myöskään Mountain View'ssä. Ajoimme vain katsellen näkymiä, vahinko, sillä kaupunki näytti sievältä mataline rakennuksineen ja monien kukkivien puittensa ja istutustensa vuoksi. Raatihuonekin oli soman vaaleanpunertava!
We began to get short of time, because we had planned to take to Monterey area before night, where we had received hotelrooms. That's why we did not stop in Mountain View either. We only drove around looking around in the center town. A pity because it looked very nice with its low buildings and many blooming trees and flower decorations on the street sides. Even the town hall had sweet light rosa colour!
Ja sitten Valtatie yhdelle ja etelään päin... jatkoa seuraa!
And then to Highway 1 and direction south... will be continued!
Heippa, Bye,Bye!
Rosmariini