Kreeta, osa I - Crete, part I

No, onkos tullut kesä nyt syksyn keskelle? Niinpä kyllä tulikin. Kun olimme kärsineet auringottomasta elokuusta ja aloimme jo kasvaa sammalta pelkästä sateen ajatuksestakin, niin päätimme syyskuussa, että varaamme vielä viikon aurinkoloman ennen talven tuloa. Meillä oli muitakin matkoja yllin kyllin ohjelmassa, mutta mikään niistä ei ollut viemässä meitä etelän lämpöön ja aurinkoon. Niinpä lopulta löysimme sopivan hintaisen ja tuntuisen viikon matkan Kreetalle, Plataniakseen, Chanian kaupungista alle 10 km länteen. Loma oli todella onnistunut, sekä ilmojen että levonkin puolesta. Ainoa epäkohta oli kotimatka, joka sijoittui yöaikaan, emmekä kumpikaan ole kovin ihastuneista viettämään yötämme ahtaasti ja epämukavasti lentokoneen istuimella. Mutta onneksi lento vie vain nelisen tuntia, joten sekin meni kohtuullisen nopeasti, kun kone vielä lähti paluumatkalle etuaikaan ja matka sujui myötätuulessa, niin olimme tyytyväisiä kun se näin lyheni yli puolella tunnilla. Kuvia tuli otettua mahdottoman paljon, ja on vaikea päättää mitkä ottaisin blogiini, joten koettakaa kestää, niitä tulee jatkossa parissakin erässä!

Now, has it becom summer in the middle of the Autumn! (from a Finnish Christmas song - just word "Winter" here changed to word "Autumn"). Short in English: Yes it became summer in the middle of the autumn, because after a very rainy August in Norway, we decided to have a sunny week somewhere before winter. We found a nice trip to Crete, suitable hotel and price, in Platanias, about 10 km west from Chania town. The holiday was succesful, both with rest and the wonderful weather. The only negative thing was the returnflight which happened at nighttime. But the flight could start earlier than expected and at he end we had worked in over half an hour, something we were happy for. I took lot of pictures, it's difficult to choose, so I hope you have patience to look, there will be pictures from Crete more than once!

Vaaleanpunertava hotellikompleksimme oliivipuuistutusten keskellä.

Our light pink coloured hotel complex among the olivetree plantations.

Pala Plataniasta nähtynä korkealta mäeltä, ravintolasta, jossa söimme toisen päivän iltana. Alla lähikuva saaresta, jossa näytti olevan suuri luola. Varmaan tuttu näky kaikille Plataniaksessa käyneille.

A bite of Platanias seen from a restaurant we ate on the second night, high on a hill. Under a picture of an island just outside Platanias, a little closer, with a big cave. Surely a wellknown land(water?)mark (to all who has visited Platanias.

Kun yritimme löytää Plataniaksen vanhaan kaupunkiin ja tuohon ravintolaan, kiipesimme ensin aivan mäen huipulle etsiessämme ravintolaa, jonka olimme alhaalta rannasta ja hotellistamme käsin nähneet. Tämän taloraunion takana tien päässä satuimmekin kreikkalaiselle hautausmaalle. Kurkistimme ilta-auringossa sisään tuolle tunnelmalliselle kalmistolle, joka todellakin on kovin erilainen kuin meidän hautausmaamme. Paljon marmoria, hautapaikat tiheässä, paljon valokuvia, kukkia, kivisiä lyhtyjä ja patsaita. Hiljaista ja tunnelmallista ilta-auringon valossa.

When we were looking for Platanias Old town and the restaurant which we had seen from the beach and our hotel, we came up to the top of the hill. There on the ways end behind a ruin of a house there were a greek burial ground with all its marmor, pictures, flowers, stone lanterns and statues, very different from ours but very beautiful and evocative in the light of evening sun.

Erikoinen takorautakaide jossa lohikäärmeen kuva.

A special iron fence with a picture of a dragon.

Kuu alkoi nousta upeasti Plataniaksen ylle, istuessamme ravintolassa. Ruoka oli todella hyvää, ja ohjalmasta piti huolta henkilökunta ja melko erikoinen omistaja, joka kertoi olevansa alunperin Australiasta. Ravintolan nimi on Astrea ja voimme lämpimästi suositella sitä Plataniassa kävijöille.

A beautiful moon began to come up over the Platanias, when we were sitting in the restaurant. The food was really tasty and entartainment took the staff and owner of the place, he told he was originally from Australia. The restaurants name is Astrea and we can warmly recommend it to all Platanias-visitors.

Hibiskukset ja bougainvilleat kukkivat halukkaasti yhä joka paikassa, vaikka Kreetallakin on jo syksy.

The Hibiscus and bougainvillea were eager florishing still, though it is already autumn i Crete, too.

Kello oli yli yhdeksän tätä kuvaa otettaessa, mutta lämpötila oli edelleen reilusti +23 C astetta.
It was over nine o'clock in this picture but the thermostate showed still +23 C degrees.

Kun lähdimme ravintolasta, oli jo pimeä ilta ja Platanias ja rannikko näytti tällaiselta kuutamossa ja iltavalaistuksessa.

When we left the restaurant, it was already a black night and Platanias coast looked like this in the moonlight and nightlights.

Jatkoa seuraa...

To be continued...

Terveisin,
Regards,

Rosmariini

Blogitunnustus

Hei taas,


Tuossahan tuo nyt komeilee, Mintun antama tunnustus!





Nyt pitäisi sitten minun keksiä ne 7 yleisölle tuntematonta tosiasiaa itsestäni. Kelpaisikohan tällaiset:

1) Aloittaen sieltä hurjimmasta päästä: olen rikollinen. Olen juuri lopettanut katsomasta kuudetta jaksoa luultavasti luvattomasti netistä lastatusta TV-sarjasta. Luultavasti siksi, etten ole itse lastannut, kun en osaa, mutta oletan että se oli luvattomasti tehty - lähdettäni en silti paljasta!

2) Vastoin kuin monet muut ihmiset - rakastan kaurapuuroa (vaikkei se nyt ihan mieliruokani olekaan), - mutta verestä valmistettuja (veripalttua?) ruokia en suostu syömään, vaikka puoliraa'an pihvin kyllä voin syödä.

3) Haaveilen kirjan kirjoittamisesta, mutta siitä tuskin tulee koskaan mitään, koska...

4) ...olen toivottoman hidas, aina myöhässä kaikenlaisten tekemisten kanssa - kun olen oikein hirtehishuumorisella tuulella niin sanon, että myöhästyn varmaan omista hautajaisistanikin!

Jos voisi toivoa, niin toivoisin vähintäin 36 tuntisia vuorokausia, jossa riittäisi 6 tunnin yöunet, niin että jäisi hieman enemmän aikaa kaikenlaiseen näpertelyyn, lukemiseen, ja muihin harrastuksiin - ehtisin enemmän omalla vauhdillanikin.

5) Että pidän eläimistä, koirista, kissoista, linnuista, hevosista jne on monelle tuttu asia, mutta että minun on hyvin vaikea tappaa mitään itikoitakaan ei ehkä ole ihan yhtä tuttu asia kaikille. Ainoat eläimet (=itikat), jotka tapan ilman kovin suuria paineita ovat hyttyset. En haluaisi mielelläni myrkyttää edes muurahaisia kesämökillä, ja hämähäkit kannan ulos ja suren etukäteen, miten ne nyt menettävät kotinsa ja joutuvat esim. pakkasen kouriin. Sisään eksyneet ampiaiset kääräisen ikkunasta varovasti pyyheliinaan ja päästän avonaiselta ikkunalta tai ovelta lentoon. Elä ja anna toistenkin elää...

6) Kun Minttu kehaisi miestään, niin täytyy minunkin. Kun sanotaan, että vastakohdat täydentävät toisiaan, niin eiköhän se monessa asiassa meillä pidä paikkaansa. Kun minä olen hidas, niin hän on nopea. Kun minä ajattelen siivoamista, pyykkikoneen täyttämistä, ruoan laittoa yms., niin hän on jo ehkä tehnyt sen - eli hän on myös erittäin kiltti ja ahkera, eivätkä kotityöt ole mikään ongelma tai prestiisikysymys hänelle. Toistaiseksi hän on myös hiljaisesti alistunut minun hulluun himooni täyttää kotia vanhoilla romuilla, kirpputoriostoksilla, sisutuslehdillä ja kaikenlaisella muulla ylimääräisellä, mitä keräilen.

7) En pidä SPA-käynneistä, yleisistä uimahalleista suihkuineen ja pukuhuoneineen enkä pidä myöskään ventovieraiden ihmisten koskettelusta (käsittelystä). Toisin sanoen SPA-käsittelyt, hieronnat yms. jätän väliin jos voin ne välttää, niin hyvää kuin sellaiset kropalle muuten tekisivätkin. (Olen ollut SPA-käsittelyssä 2 kertaa työpaikkani "tyttöjen tapaamisessa", kun en voinut mitenkään kiemurrella itseäni irti tapahtumista.)

Puuhhh, tulihan niitä sentään ja lopulta 7 kohtaa! Minusta on vaikea keksiä tuollaista.

Sitten tulee seuraava vaikeus: Ketkä ovat ne 7, jotka saavat tämän "kunniamaininnan" seuraavana. Minttu bloginsa "Mannapuuroa ja mansikkaa" ansaitsisi sen ehdottomasti, sekä kauniiden kuviensa että hyvän kieliasunsa vuoksi, mutta minusta ei ole oikein ideaa lähettää samaa "kapulaa" samantien takaisin, joten hän saa vain kehuni ja kiitokseni näin erillisesti.

Samoin Lontoon blogi: Old Street, joka on lupaava, mutta vielä kovin alkutaipaleellaan, joten hänkin saa vielä vähän odotella.

En myöskään haluaisi lähettää tätä tunnustusta niille, jotka ovat jo saaneet "kunniakirjoja" kukkuroin, vaikka ne ovatkin niin upeita blogeja. Haluan jakaa tämän tunnustuksen sattumanvaraisessa järjestyksessä niille seitsemälle, jotka minua jostain syystä ovat tämän minun noin 8 kuukauden blogiperiodini aikana puhutelleet kuviensa, sanojensa, aiheittensa tms johdosta, olematta silti välttämättä laadullisesti upeimpia, valkoisimpia, kauniimpia tai muuten ulkoisesti loisteliaimpia. Nuo ulkoiset puitteet ovat sitten korkeintaan lisäplussaa valinnassani.

...and the nominated are:

Nordingården (aikaisemmin Guldkant på livet) - Minusta monipuolinen ja viihtyisä blogi

Harmaan sinistä - Mitkä ihanan tunnelmalliset valokuvat - haluaisin lisäksi oppia enemmän ranskaa - nyt ymmärrän vain pari sanaa ja 98 % on tekstien arvailua!

Ett rött monogram - Rakastan monogrammeja ja pitsejä, täältä löytyy kumpiakin sekä vanhanaikaisia kuvia!

Liivian talossa - Kodikasta arkielämää ja kauniita ja jännittäviä kuvia arjesta ja muusta

I Lilla Kamomillas villa - oli kuin olisin löytänyt kaksoissieluni, samoja harrastuksia, kivoja kuvia!

Fyra årstider - mitt liv på landet - Todellakin monta vuodenaikaa, ja paljon erilaista mukavaa ruokia myöten.

Tuulan turinat - Mukava lukea hyvää kieltä ja erikoisen informoivia blogijuttuja - olen huomannut asioita Norjasta, joita en itse ole edes tullut ajatelleeksi. Olenkohan liikaa jo norjalaistunut...?

Näin siis heitän pallon edelleen samoin ehdoin kuin itse sain - eli kirjoittakaapa 7 tuntematonta asiaa itsestänne ja jatkakaa seitsemälle uudelle bloggaajalle! Nyt lopetan tältä kerralta ja palaan ensi kerralla taas kuvien kera! Terveisin, Rosmariini

Nobelin rauhanpalkinto, melkein! - Nobel's Peace Price. almost!,

Hei kaikille,

ja suuri kiitos Mintulle, joka on jakanut minulle Kreativ Blog- kunnian eli luovan (kreatiivisen) blogimaininnan. Siis ei nyt ihan Nobelin rauhanpalkinto, mutta näissä blogipuitteissa kuitenkin hauska ja arvostettava asia.

Olenhan kovin vihreä tällä alueella, ja niin kuin muutenkin elämässä, sisustuksessa, pukeutumisessa, taiteessa ja ihmisenä, niin myös bloggaajanakin tunnen että yhä haen muotojani, omaa tyyliäni, enkä varmaan koskaan ole valmis! Mutta ehkä ei pidäkään olla, niin blogitkin, niin kuin elämä itsessäänkin, on suuri seikkailu, eikä minusta oikeastaan välttämättä pidäkään kangistua tiettyihin kaavoihin, vaan oikeastaan toivonkin, että minun blogini tavallaan olisi ja pysyisi yllätyksellisenä, viihdyttävänä, mielenkiintoisena, monipuolisena ja raikkaana. Tuon saamani kunniamaininnan suhteen joudun palaamaan asiaan uudelleen hieman myöhemmin, mutta halusin kuitenkin kiirehtiä siitä kiittämään näin saman tien.

Ja kun kerran tuo Nobelin rauhanpalkintokin tuli mainittua, niin kaipa voin sitä omasta puolestani kommentoida, kun niin monet muutkin ovat jo sen saaneet tehdä. Minusta henkilö, Barak Obama, joka on valittu sen saamaan voi olla aivan oikea ja hyvä, mutta olen samaa mieltä monen muun kanssa, että hän on mielestäni saanut sen aivan liian aikaisin. Hänen aikomuksensa ja suunnitelmansa ovat hyvät ja maansa ja kansansa parhaaksi ja maailman rauhaa rakentaviksi tarkoitettuja, mutta tässä vaiheessa emme voi tietää emmekä olla varmoja, että ne johtavat mihinkään tuloksiin. Toivoa tietenkin sopii. Voi tietenkin ajatella, että palkinto on tarkoitettu näitä Barak Obaman ajatuksia tukemaan ja häntä pyrkimyksissään osaltaan auttamaan. Olemme vain tottuneet siihen, että ihmisen tulisi ensin elämässään näyttää jonkinlaisia tuloksia ennen kuin tämän arvokkaan palkinnon on ansainnut. Ristiriitaisia ajatuksia tosin rauhanpalkinto on aikaisemminkin herättänyt ja joskus jopa saattanut vaikuttaa aivan väärään paikkaan osoitetulta, joten toivokaamme, että vaikka Obama ei ole vielä kovin paljon saanut aikaan, että tuo palkinto ainakin tuo mukanaan hänelle sekä lisää voimia, halua että kykyä hänen työssään rauhan puolesta, ja varsinkin vähäosaisten kansan osien auttamisessa, ja että hän siten voi jatkossa osoittaa ehdottomasti tuon palkinnon ansainneensa.

Toivotan kaikille hyvää viikkoa!

Rosmariini