Lontoo marraskuussa (2) - London in november (2)

Luonnonhistoriallinen museo Lontoossa oli käynnin arvoinen. Emme ehkä olisi välttämättä juuri sinne ajatelleet mennä käyttämään aikaamme, mutta poikamme oli siitä kovin kiinnostunut ja tietenkin juuri museon suurten vetonaulojen, valtavan dinosaurus-luurangon sekä sinivalaan takia. Ja jälkeenpäin voin vain todeta, että en kadu. Luonnon ja eläinten ystävänä se oli erikoisen jännittävä ja vaikka näistä suurista miljoonia vuosia sitten eläneistä eläimistä on paljon kuullut ja lukenut, niin silti niiden suuruuden saattoi parhaiten kokea vasta kulkiessa niiden mahtavien luurankojen vieressä ja alla ja joidenkin yläpuolellakin. Halleissa oli rakennettu katon rajaan siltoja pitkin poikin, niin että luurankoja ja oikean näköiseksi ja osin liikkuviksikin rakennettuja eläimiä saattoi tarkastella monesta näkökulmasta.

Jo ulkopuolelta oli rakennus erikoinen, se oli valtavan suuri kompleksi, runsaasti koristeltu ja aidattu korkealla takorautakaiteella, sekin koristeltu ja varustettu erikoisin pylväin sekä kauniilla portilla ja portintolpilla, joissa pieniä erittäin kauniisti kaiverrettuja eläinkuvia. Ei ollut vaikea arvata mihin rakennukseen oltiin menossa. Jono oli pitkä, pahimmillaan kadulle asti, mutta onneksi kulku eteni melkoisen nopeasti kaikesta huolimatta.
Lähes välittömästi sisääntulon jälkeen tulimme tähän mahtavaan halliin, jossa tuon jättisuuren dinosauruksen (jonka nimeä en tietenkään muista, sen sijaan poikamme ei epäröisi sekuntiakaan nimen suhteen) sekä valtavan korkea kuin myös uskomattoman pitkä luuranko oli sijoitettu. En tiedä onko halli ollut näin suuri alunperin, tai onko sitä suurennettu jossain vaiheessa juuri tätä dinosaurusta varten, mutta muualle se ei kokonaisena olisi varmaankaan mahtunutkaan. Kuvaankin sitä oli mahdotonta saada sivulta päin. Jos yritti ottaa dinosta osakuvia niin ne eivät myöskään anna oikeaa mittasuhdetta siitä kuinka suuri se kokonaisuudessaan oli. Alla kuitenkin myös lähikuva päästä.

Dinosaurusten lisäksi oli mueossa sekä luurankoina että imitoituina muitakin entinaikojen omituisia eläinhahmoja, toinen toistaan hurjemman näköisiä .

Tässä vielä yksi, paljon "pienempi" dinosaurus, senkin pään ulottuessa ylös kattoon melko suuressa huoneessa.

Ja tämähän on kuin Aku Ankka! Siivooja on muuten ollut huolimaton, tälläkin oli nokallaan paksu kerros harmaata pölyä. No leikki leikkinä, mutta ihmettelen todella miten täällä puhdistetaan näitä luurankoja ym., sillä kai nekin ainakin kerran vuosikymmenessä (vaiko sadassa?) on puhdistettava!

Tämä herttainen lisko oli konstruoitu liikkuvaksi, niin että se heti kun silmä vältti oli hyökkäämässä päälle silmät kiiluen ja suu verisenä. Mitenköhän mahtoi pikkuväki kokea tällaiset otukset, tuliko painajaisia seuraavana yönä!

Museon toinen suurista vetonauloista oli tämä, myös kokonaisen ison hallin kokoinen sinivalas, josta myös oli mahdotonta saada kuvaa muuta kuin pieninä osina. Eli tässäkin näkyy vain osa rintaevän ympäristöä pään hävitessä kauas oikealle ja koko suuren kropan jatkuessa vasemmalle hallin toiseen päähän. Yläpuolella roikkuu vastaavasti luuranko. En ihmettele, että on sepitelty tarinoita ihmisistä jotka valas on nielaissut ja jotka saattoivat kulkea sen sisällä ja jälleen päästä jonkun ihmeen kautta ulos. Kyllähän tuollaiseen kitaan hyvin mahtuu ja sisälle voisi varmaan rakentaa vaikka pienen majan.

Etten antaisi väärää kuvaa museosta niin täytyy todeta, että kyllä siellä myös oli täytettyinä ja esillä paljon muutakin kuin dinosauruksia tai muita hirviöitä. Oli hienoja kokoelmia erilaisista pikkuotuksista ja esim. afrikan elämistä. Tässä mm. kaunis antilooppi, jonka kyllä aina mieluummin näkisin elävänä kävelevän Afrikan savannilla kuin jäykkänä museon lasikaapissa!

Museo oli hieno kokemus, mutta tuntui ihanalta tulla jälleen ulos kadulle raikkaaseen talvi-ilmaan. Vielä yksi kuva museon kupeessa olleesta luistinradasta, jonka näytin jo edellisessä Lontoo-osassa. Tässä näkyy myös valaistut puut sen ympärillä. Valoköynnökset illan hämärtyessä antoivat hauskan ja iloisen joulunalustunnelman.

Ensi jaksossa LontoonPortobellon katumarkkinat.

Terveisin,
Rosmariini