lauantai 26. maaliskuuta 2011

Retki kevääseen - A trip to Spring

Heippa ystävät,
kun hieman yli viikko sitten kuvasin pihassamme ja lähitiellä vielä jäljellä olevia lumimassoja, olin aika masentunut. Juuri sinä päivänä oli vielä hieman harmahtava ilmakin. Tuntui, että kevättä vielä joutuu odottamaan vaikka kuinka kauan - ainakin niiden lumivallien häviämistä!

Kun lauantai sitten valkeni ihanan aurinkoisena ja lämpimänä, päätimme koko kotona oleva joukkomme lähteä lauantaiajelulle etelään päin katsomaan kevään tuloa hieman alempana Norjassa, ja suuntasimme Mossin kaupunkiin, n. 80 km Oslosta etelään.

Lunta toki löytyi vielä sieltäkin, mutta huomattavasti vähemmän kuin kotiympäristössä ja ihanan aurinkoinen päivä ja pieni seikkailu jo sinällään piristivät mieltä ihmeesti. Meillä ei ollut oikeastaan mitään selvää päämäärää, mutta matkalla kuljimme hieman Mossin kaduilla ja pistäydyimme mm. Fretex'in (täkäläisen pelastusarmeijan) kirpputorille. Sieltä ei kuitenkaan tullut kovin paljon ostettua, ei tuntunut tällä kertaa löytyvän mitään erikoista.


Päädyimme sitten Mossin rantatielle ja näimme, että jäät olivat jo jättäneet täällä suuren alueen sulaksi. Sinne oli asettunut melkoinen joukko joutsenia ja muita vesilintuja, joita ihmiset kävivät myös varmaan ruokkimassa. Jäimme ihailemaan ja kuvaamaan noita upeita lintuja.




Myös Mikke, joka oli matkassa mukana seurasi vedessä lipuvia lintuja tarkkana kuin porkkana, mutta ei päästänyt edes yhtä pientä haukahdusta. Ehkä se mietiskeli, että olisiko pitänyt lähteä noita paimentamaan, olivathan nuokin valkeita ja pehmeitä, niin kuin ne otukset, joita koira rotunsa puolesta on kehitetty paimentamaan, mutta eipä olisi hyinen vesi tainnut kovasti koiraa houkutella, joten nyt se tyytyikin vain rauhallisesti katselemaan rannalta.

Ajoimme kohden Fuglevik'iä (suom. Lintulahti) Mossissa ja pysähdyimme vielä kerran katselemaan jäiden liikehdintää ja kevään tuloa rantamaisemassa.


Sitten muisti mieheni, että eräs ohjelma, jonka olimme nähneet TV:ssä oli kuvattu näiltä seuduilta. Ohjelma oli englanninkielinen, skandinaavisen kokin laatima ohjelma Norjasta, ja tällä kertaa se kertoi erikoisesta vuohitilasta Mossin seuduilla. Pienen hakemisen, väärinajon ja kännykän kartan avulla lopulta löysimme paikan, Ekebyn kartanon Ryggen ja Fuglevikin perukoilta.

Kartanossa kasvatetaan Boer-vuohia, hieman erikoista Etelä-Afrikasta tuotua roikkuvakorvaista tyyppiä, joka on kehitetty enemmänkin liha- kuin maitotuotantoon. Kartanossa on myös maatilakauppa ja kahvila ja nähtävästi paljon muitakin tiloja, koska omistaja, Finn Erik Blakstad, järjestää täällä myös erilaisia suurempia juhlatilaisuuksia, sekä viininmaistelua (eteläafrikkalaisia!) ja ruokatilaisuuksia. Pihassa on viehättävä vanha asuintalo, sekä tallirakennukset, jossa vuohet majailevat. Tilalla on monenlaisia yhteyksiä ympäri muihin tuottajiin Norjassa ja eritoten Fairviewiin Etelä-Afrikassa. Kaikki kai alkoi latopääskysistä, joiden todettiin täältä joka talvi lentävän juuri Fairviewin seudulle. Siellä on viinitila, josta viinit tuodaan kartanon käyttöön, ja jonka kanssa on harjoittelijavaihtoa: vuosi työtä etelä-Afrikan tilalla ravintola-/viini-alalla ja puolisen vuotta ennen ja jälkeen Ekebyn tilalla Mossissa - voisi olla aika kiinnostavaa?? Fairviewissä on myös täsmälleen sama vuohien kiipeilytorni, joka on pystytetty tänne Ekebyn tilallekin. Avaa tilan kotisivu www.ekeby.no ja tutki lisää !!
Kauppa ja kahvila. Avoinna joka päivä klo 12-19. Myynnistä ja tarjoilusta vastasi miellyttävä ruotsalaisnainen sekä yksi Etelä-Afrikasta kotoisin oleva, tämänhetkinen vaihtoharjoittelija. Koska tilalla on suora perusyhteys Etelä-Afrikkaan on sen mukaisesti myös sisustuksessa paljon afrikkalaisia elementtejä, jotka kuitenkin sopeutuivat hyvin vanhojen norjalaisten tavaroiden kanssa. Täällä myydään monenlaisia elintarvikkeita, afrikkalaisista kahvilajeista ja viineistä alkaen erilaisiin marmeladeihin ja juustoihin ja vuohenlihaan. Me ostimme mukaamme sambialaista kahvia ja muutamia marmeladeja juustojen kanssa käytettäviksi. Täällä tarjoiltu kahvi oli todella hyvää ja sen kanssa saimme tosi maukkaita ja pehmeitä tuoreita pullia. Paljon ruokatarvikkeista tulee myös ympäristön norjalaisilta tuottajilta.


Kukkakoristeita Afrikasta...?


Arominen kahvi ja tuore pulla hemmottelivat makuhermoja.

Ostimme mukaamme mm. tomaatti/vanilja -makuisen marmeladin. Kuulostaa melkoiselta yhdistelmältä, mutta saimme maistaa täällä kaupassa erilaisia makuja, ja totesimme tämän melko jännittäväksi yhdistelmäksi. Toinen ostamamme yhdistelmä on omena/kaneli/chili.

Kaunis vanha asuinrakennus, risuaita erottaa sen pihapiirin kaupparakennuksesta.
Vuohien erikoinen kiipeilytorni. Samanlainen siis Etelä-Afrikan Fairview'ssä, 10.342 kilometrin päässä. Ajatella, että pääskyset joka vuosi lentävät kaksi kertaa tuon matkan tullakseen kesäksi pesimään tänne tallinvintille. Asia on varmistettu rengastettujen pääskysten ansiosta.

Suosittelen retkeä Ekebyn tilalle, jos liikutte joskus Norjassa ja Mossissa. Seutu ja sen ympäristö on muutenkin kaunista, ja kesällä varsinkin sinne voi tehdä piknikkejäkin. Meille tämä oli sellainen jännittävä lauantaipyrähdys, aivan 'ex tempore' - äkkiä keksitty, mutta lopullinen kohde, Ekebyn tila, oli hauska uusi tuttavuus.
Tänä lauantaina sen sijaan pysyttelemme kotosalla. Lumikasat ovat viikon aurinkoisten ilmojen ja lämpöasteiden ansiosta vajuneet jo huomattavasti täälläkin. Äsken oltuani kävelyllä tyttären Mikke-koiran kanssa, kävimme myös syöttämässä sorsia läheisellä purolla, missä ne ovat asustaneet koko pitkän talven, raukat. Nyt niillekin oli jo sulanut paljon paremmat oltavat pitkin puroa. Nälkä niitä kuitenkin vaivasi ja leivän murut katosivat ennätysvauhtia. Meidän kotikoivumme juureen on sulanut suuri pälvi, ja ehkä jo viikon kuluttua voi alkaa odottelemaan ensimmäisten kukkasipuleiden kärkiä näkyviksi. Ihanaa - kevät on nyt täällä. Lähdenkin vielä terassin eteläseinustalle aurinkoon ottamaan kahvikupillisen kevään kunniaksi!
Hyvää viikonloppua kaikille!
Rosmariini

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Vettä, veneitä ja akvarelleja - Water, boats and aquarelles

Hei ystävät!
Tätä kirjoittaessani on aivan ihana kevätpäivä ja räystäät tippuvat kilpaa, vettä tippuu joka paikasta, lumi sulaa ja aurinko lämmittää. Vielä on matkaa kesään, mutta heti kun on tällainen päivä alkavat ajatukset kulkeutua siihen aikaan - ja sulaan veteen! Vesi on yksi elementeistä, josta pidän valtavasti. Sekä maalaan että kuvaan sitä mielelläni erilaisissa muodoissa ja paikoissa, ja kesällä kaikkein mieluiten viettäisin aikaani rannalla, järven tai meren, tai ainakin joen tai vaikkapa pienen puron. Kun matkustamme etelään, niin mieluiten aina haluan meren rannoille. Vesi kaatosateena ja tulvat ovat tietysti eri asia, eivätkä milloinkaan erikoisen mukavia koettavia. Pieni kevät- tai kesäsade sensijaan, pehmeästi maahan laskeutuva, joka saa luonnon tuoksumaan ja raikastaa kuuman päivän jälkeen, voi olla aivan ihana - kunhan ei jatku päiväkaupalla! Veden merkeissä laitan tähän pienen kokoelman omia kuviani, kaikki jo useita vuosia vanhoja, sillä viimeisinä vuosina on maalaaminen syystä ja toisesta jäänyt melko vähiin. Alimmaisena myös puupiirros, jota kokeilin yhtenä vuonna ja haluaisin siihen mielelläni palata, se oli jännittävä työmuoto ja pidän kovasti siitäkin taidemuotona. Värit valitettavasti ovat näissä kuvissa ehkä valaistuksen takia huonommat kuin alkuperäisissä, ja taulujen lasit antavat myös hieman heijastuksia kuviin.
Keväinen metsäpuroSyksyinen rantaVanhat venetalaatYksinäinen vene
(puupiirros) Tervehdyksin
Rosmariini

perjantai 4. maaliskuuta 2011

Mikke !!

Hei taas!
Kun tyttärelläni oli syntymäpäivät halusin jollain tavalla ottaa hänen Mikkensä mukaan lahjoihin. Silloin tuli mieleen, että voisin jollakin tavalla tehdä Miken kuvan. Silloin ajattelin jotain minkä voisi ripustaa koristeeksi seinälle jälkeenpäin. Mikke on nyt 11 kuukautta ja jo aikuisessa koossaan. Alkuperäinen Mikke hyppii yläkuvassa lumessa sinisen frisbien perässä ja alemmissa kuvissa on minun nopeatekoinen versioni, jonka olin tehnyt jo pari viikkoa ennen kuin yllä oleva kuva otettiin. Mallina minulla ei ollut omassa tekeleessäni muuta kuin muistikuva, mutta itsestäni tuntuu, että olen onnistunut vangitsemaan sen olennaisen ja lentävän menon, vaikka nyt jälkeenpäin huomaankin, että kyllä olisi vielä muodoissa parantamisen varaa. Ehkä sitten ensi kerralla...
Kaipa tästä Mikke-versiosta oikeastaan tytärkin keksi, että laittaisin hänelle rautalangasta nuo edellisen postauksen aterimet. Ja minä olen todennut, että rautalanka on aika jännittävä materiaali. Oikeastaan olen aina ihaillut ns. luffarslöjd'iä (ruots.) eli "maankiertäjien töitä", rautalangasta taidokkaasti punottuja mitä upeimpia koreja, lintuhäkkejä, lyhtyjä, kynttilänjalkoja ja muuta kaunista. Ennen vanhaanhan niitä tekivät usein maankiertäjät ("luffarit") ja kulkukauppiaat vapaa-aikoinaan ja myivät sitten henkensä pitimiksi kiertäessään maita ja mantuja. Minun "Mikkeni" tässä on kuitenkin hyvin yksinkertainen ja melko pienikin verrattuna todelliseen, vaikka nuo lumikuvat voivat vähän erehdyttää! Se on vain n. 15 cm korkea ja ehkä parisenkymmentä pitkä!
Huomenna meillä paistetaan kyllä "laiskiaispullia" ja kun muut hiihtävät ja laskettelevat niin me katsomme sitä MM-kisojen muodossa TV:stä ! Hei vaan kaikille ja Liukasta Laskiaista!
Terv.
Rosmariini

torstai 3. maaliskuuta 2011

Aterimet - Cutlery

Hei,

Kaikkea sitä tuleekin näperreltyä!

Perheen valokuvaajaoppilas tarvitsi eräänä päivänä sopivaa rekvisiittaa koulutyönsä kuvaukseen, mm. hieman "karkeampitekoisia" aterimia. Minä sitten tartuin rautalankaan ja aloin pyörittämään. Tässä tulokset:








Tyttären valmiin koulutyön (Iittala-mainoksen) voitte nähdä hänen omassa blogissaan, tässä linkissä .



Vastakohdaksi ylläoleville aterimille vähän kauniimpaa ja koristeellisempaa; anoppilasta perityt Valdres-hopeiset aterimet, joita käytämme yleensä vähän juhlavammilla kattauksilla.



Terveisin,

Rosmariini