perjantai 3. kesäkuuta 2011

Kukkia ja kirppuja - Flowers and flees

Kesä, Kukat ja Kirput!Eivätkö ne kuulu vähän yhteen. Kesän mukanahan aukeavat taas monet kirpputoritkin, joita talvella ei voinut pitää avoinna. Ja kukat kuuluvat automaattisesti kesään, ainakin minulla.nnEi juuri kulu päivääkään, ettenkö kulkisi ympäri puutarhaa katselemassa, että mitkä kukat milloinkin ovat auvautuneet, kuinka nuput ovat kehittyneet, montako nuppua ja kukkaa on tulossa, vai eikö tule kukkia tänä vuonna ollenkaan. Samoin kuljen aina silmät avoinna ja vilkuillen myös luonnon kukkien avautumista. Pidän monista kukista, mutta ehkä keväällä, tai alkukesästä, on minulla erityisesti mutamia ehdottomia suosikkeja, joiden tuloa ja kukkien avautumista erityisesti odotan. Pari niistä on kielo ja oman pihan syreenit. Kukinta kieloilla alkaa olla jo ohi, mutta ehkä niitä vielä voi löytää varjoisimmissa paikoissa. Syreenien kukatin alkavat kohta olla osin ylikukkineita ja jälleen kerran - niin kuin niin monena vuonna - ne ovat kärsineet sekä myrskyistä kuin kaatosateestakin. On surullista, että aina kun syreenit ovat kauneimmillaan tulee rajuja ilmoja, jotka sekä pilaavat niiden kukkien kauneuden kuin myös mahdollisuuden nauttia niistä ja niiden tuoksusta ulkona istuen. Rakastan sekä kielojen että syreenien tuoksua.
Kieloja pidän aina tässä vihreässä lasimaljakossa, joka on kirpputorilöytö Suomesta muutamia vuosia takaperin. Se kuuluu johonkin lasisarjaan, jonka nimeä en muista samoin kuin en suunnittelijankaan nimeä. Tiedän vain, että sarjaan kuuluu useampia esneitä ja että sitä löytyy myös keltaisena. Itselläni on kuitenkin vain tämä yksi maljakko.
Pihassamme on sekä lilasinerviä että vaaleanpunertavia syreenejä ja ne kiertävät mm. ympäri ulkopaikkaamme. Kun ne kukkivat oikein runsaasti, näyttää melkein kuin terassin reunoille olisi pursotettu mansikkavaahtoa, ja tuoksu on kerrassaan ihana. Mutta niin kuin mainitsin, niin jostain syystä lähes joka vuosi juuri samaan aikaan niiden kukinnan kanssa saadaan joku rajuilma joko runsaan sateen tai myrskyn muodossa, mikä sitten pilaa kukintaa. Omituinen yhteensattuma lähes joka vuosi.
Ruotsalaisesta nettihuutokaupasta löysin tänä keväänä ihanan valkoisen kannun, jossa on kohokuviointia. En ole mikään vannoutunut valkoisen porsliinin ihailija tai keräilijä, mutta muutamia valkoisiakin esineitä on vuosien mittaan kaappiin kerääntynyt. Tämä kannu kuitenkin puhutteli eritisesti ja nyt se minusta sopi erikoisen hyvin syreenien maljakoksi. Alusvatina on vanha tinalautanen, sekin nettihuutokaupasta. Tinaa keräilen jonkin verran.Pöytäliina on myös kirpputorilöytö. Se on paikalliselta vanhain tavarain myyjältä, jolla silloin tällöin on myös tekstiilejä kaupan. Tämä aivan ehjä ja läikätön liina tarttui mukaani sen iloisten kesäkukkien ja kauniisti tehdyn kirjailun vuoksi. Minusta se on tosi kesäisen näköinen ja väreiltään sopii myös syreenien pariksi.
Terveisin, Rosmariini


2 kommenttia:

  1. Syreenit ovat aivan ihania! Niiden tuoksu on todella huumaava. Olen aina toivonut tanne meille muutamaa syreenipuskaa. Ostimmekin yhtena vuotena yhden, joka puutarhamyyjan mukaan pitaisi viihtya taalla ylhaallakin. Vaan kovin on kituisen nakoinen jo monen vuoden kasvun jalkeenkin pensaani... Tiedan yhden asumattoman talon tassa meidan lahella ja siella on vanhoja puskia. Olen ajatellut kayda varkaissa ja kaivaa sielta jonkun pienen puskan itselleni. Sen luulisi viihtyvan meillakin ;).

    VastaaPoista
  2. Teilläkin on aivan mahtavat sireenit. Mekin ehdittiin vielä nähdä vanhojen pihasireenien kukinta Italista tultuamme, mutta kyllä ne pian sitten lakastuivatkin, kun Suomessa on ollut niin kuivaa.

    Minäkään en tuota lasisarjaa tunnista, mutta tosi kaunis. Sopii kieloille mainiosti.

    Aurinkoisia kesäkuun päiviä!

    VastaaPoista