Heippa blogilaiset!
Olen edelleen "kudontakuumeessa".
Olipa kerran samanlainen tila, oli ihanan lämmin punainen lanka, oli syksy ja aikaa. (Se tapahtui joskus 80-luvun lopussa, ennen lasten tuloa!) Tuloksena syntyi alla näkyvä iloinen liivi. Pidin siitä kovasti ja pidin sitä paljon erilaisten asusteiden kanssa. Lainasin mm. mieheltä punaista nahkasolmiota, jota käytin valkoisen puseron ja tämän liivin kanssa!
 |
Mutta muoti muuttui ja minäkin kasvoin ajan mukana ulos liivistä. En kuitenkaan millään raaskinut heittää liiviä poiskaan - yksinkertaisesti siitä syystä, että olin ihan ihastunut tapaan, jolla silloin keksin kutoa liivin reunat, helman resorin, joka jatkui nappilistana suoraan ylös. Resori ei milloinkaan ole venynyt erikoisemmin, ei pituudessa, eikä nappien venyttämänä ja mielestäni se kaartui kauniisti juuri nappilistasta eteenpäinkin ympäri kaula-aukon. Mutta kuten tavallista, minulla ei ollut ollut kudontaohjetta eikä mallia. Päätin silloin, että joskus vielä käytän samaa metodia jossain uudessa villatakissa tms. mutta kun ohjetta ei ollut, enkä ollut aikoinani kirjoittanut ylös kudontatapaa, niin oli pakko säästää liivi mallina ja ajattelin että omaa tekelettäni tutkimalla löytäisin takaisin kudontatekniikkaan.
 |
Mutta toisin taisi käydä. Nyt olen halajanut tumman sinistä, reilua, itsekudottua villatakkia, joka muuten olisi aivan yksinkertainen malliltaan, mutta siihen halusin nyt käyttää tuota vanhaa hyväksi toteamaani resorimallia. Etsin liivin esiin ja tutkin sitä nurjalta ja oikealta, laskin silmukoita ja yritin ymmärtää mitä silloin aikoinaan oikein siinä tein. Kokeilin oikein kutoen langallakin viisi-kuusi kertaa eritavoin, mutta mielestäni en löytänyt oikeaa tekniikkaa.
Löysin kuitenkin lopulta toisen - aika samanlaisen - joka tuntuu sopivan valitsemaani lankaan, ja joka myös tuntuu melko napakalta ja joustavalta reunalta. Ja se on sitten niin yksinkertainen kuin että oikealla kudotaan 2 oikein ja 1 nurin, mutta oikeat silmukat kudotaan aina vasen silmukka ensin, oikeanpuoleisen silmukan yli työn editse, ja vasta sen jälkeen oikeanpuoleinen ihan tavallisesti. Nurjalla puolen taas kudotaan vastaavasti vain 2 nurin ja 1 oikein.
Löysin kuitenkin lopulta toisen - aika samanlaisen - joka tuntuu sopivan valitsemaani lankaan, ja joka myös tuntuu melko napakalta ja joustavalta reunalta. Ja se on sitten niin yksinkertainen kuin että oikealla kudotaan 2 oikein ja 1 nurin, mutta oikeat silmukat kudotaan aina vasen silmukka ensin, oikeanpuoleisen silmukan yli työn editse, ja vasta sen jälkeen oikeanpuoleinen ihan tavallisesti. Nurjalla puolen taas kudotaan vastaavasti vain 2 nurin ja 1 oikein.
Näin syntyy oikealla puolen oikeista silmukoista kuin pientä oikealle kiertyvää palmikkoa. Samaa voisi tietysti tehdä vasemmallekin päin kutoen oikeat silmukat niin että ensin vasemmanpuoleisen työn ja oikeanpuoleisen silmukan taitse. Tai sitten voisi vuorotella molempia tapoja niin että muodostuu kapea palmikko joka kiertyy vuorotellen vasemmalle ja oikealle. Minusta kuitenkin tämän vain yhteen suuntaan kiertyvä tuntuu tukevammalta ja joustavammalta juuri resorissa.
Nyt ovat syksyn mukavat asiat tässä: kiva neuletyö, ihana sisustuslehti ja kuppi hyvää maitokahvia! - Ja 1.10. lähtien paljon omaa aikaa!
Syksy voi alkaa!
Terveisin, Rosmariini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti