Heipä hei!
Noin, nyt on aloitettu opettelemaan uuden vuosiluvun kirjoittamista! Mitä mahtaakaan uusi vuosi tuoda tullessaan? Ehkä on parastakin, ettei tulevasta tiedä - pysyvät ilot piilossa, mutta myös murheet, niin ei niitä etukäteen surra, ja ilot ehkä tuntuvat sitäkin suuremmilta, kun tulevat yllätyksinä!
Meidän joulumme ja uuden vuoden viettomme sujui rauhallisissa ja mukavissa ja erityisesti hyvän ruoan merkeissä. Tänä jouluna hoitivat miehet, isä ja poika, jouluaterian laiton. Ribbeä pidettiin uunissa 10 tuntia, mutta ei ollut lainkaan kuivaa, vaan aivan tosi hyvää ja kuori rapeaa niin kuin pitääkin. Muinakin päivinä loihti miesväki erinomaisia ruokia. Jouluaterialla oli perinteellinen jälkiruoka: lakkakerma, mutta toiseksi päiväksi oli tytär kehittänyt ihanan sahramijäätelön.
So, now have we begin to practis to write a new year! What will the year ever bring with it? It is propably better, you do not know it - the joyable things are still hidden, but so are also the sorrows, so you can not mourn in advance, and maybe the happy things also feels larger, when they come as surprises!
We had a nice and peaceful Christmas and New Year, filled very much with specially good food. The male side of the family, father and son, made this time the Christmas Eve's meal. "Ribbe" was hold in stoven about 10 hours, and you could think it was dry til then, but it was not! It was very very good and juicy with a crisby skin as it should. Even the other days "the boys" made many fine courses. At Christmas Eve meal we had the traditional dessert of cream with cloudberries, but on an other day had daughter made a wonderfully tasty saffron icecream.
Minulla uusi vuosi toistaiseksi jatkuu paljolti samalla millä loppuikin. Minulla on kutomisbuumi ollut päällä jo nyt pitempään ja parhaillaan on menossa sisaren villatakki. Toivon saavani sen loppusuoralle siksi, kun lähden käymään Suomessa helmikuussa.
My new year continues very much like the other ended. I have on a knitting boom, have had a longe time already and just now I work with a cardigan to my sister. I wish I can get it nealy finished til I in february will visit her in Finland.
Matkoja on luvassa muutenkin taas tänäkin vuonna, kuinkas muuten! Meidän perheessä on krooninen matkakuume, aina jollakulla tai kaikilla yhtä aikaa. Veri vetää myös lämpimään, kun täällä nyt vuorostaan on lopulta luvassa talvikelejä, lunta ja kylmää. Syksypuolella jäi tavanomainen "aurinkoloma" pitämättä syyskuun USA:n matkan takia. Siellä tosin oli lämmintä aivan tarpeeksi, mutta aika ei kaiken muun kokemisen ja näkemisen takia riittänyt rannoilla löhöömiseen, vaikka upeita rantoja kyllä olisi ollut riittämiin.
There will be also other trips also this year, how elsewere! In our family we have a cronical travel feever, one or another has in time, or all together at the same time. We wish to come to the warm weather, specially now, when it here at last will be winter, snow and cold. In last autumn we did not had our usual "sunholiday" because of the USA holiday in September. It was warm enough there, and beaches one finer than the other, but the time was too short to lie on beaches, when we wished in stead to see as much as possible.
Mutta ennen uusia matkoja yritän saada myös lopetettua kuvasarjani USA:n matkalta. Varmaan kuvia piisaa vielä pariin kertaan San Franciscosta ja automatkasta alas Los Angelesiin.
But before new trips I try to finish my photo series from USA trip. There is surely enough pictures at least for a couple of times from San Francisco and also from the car tour down to Los Angeles.
Siis: Näkemisiin!So: See you !
Rosmariini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti