Kummajainen - Extraorinary

Hei taas,
syksytunnelman kera eilen aloin hieman siivoilla puutarhassa, taittelin pois kuivuneita kukkia, ja leikkelin kuolleita oksia yms.  Ruusuissa oli paljon vanhoja kukkaterttuja ja joitakin kuivuneita

varsiakin.  Olin leikkaamassa tämänkin oksan, kunnes huomasin, että siinä oli jotain outoa! 
Oksa ei ollutkaan kuollut ja kuiva...

 





...vaan siinä oli ilmiselvästi eloa! Sehän ihan selvästi liikkui...sillähän olikin pää ja jalat ja se nosteli tassujaan ylöspäin ja koko oksa alkoi huojumaan, kun kosketin sitä sormellani. Siis oksa ei ollutkaan oksa eikä kuivunut ja kuollut vaan elävä olento.  Aikani tutkittuani netistä ymmärsin, että tämä oli jonkin tyyppinen mittarimato, tai siis jonkin perhosen toukka-aste, mutta minkä?  En ole koskaan ennen nähnyt tällaista kummajaista ja kiinnostaisi tietää minkälainen perhonen tästä voi ehkä kehkeyä - jos se selviytyy hengissä eikä sitä kukaan kuolleena oksana leikkaa poikki! Minun mottoni yleensä on:  elä ja anna muidenkin elää, joten jätin "oksan" edelleen ruusupensaaseensa!

Villapusero - Sweater



Heippa,

Eilen alkoi syksy, ajattelin. Koko päivä oli harmaa, kolea tuuli heilutti reilusti puita ja pensaita,

keltaisia lehtiä on jo ilmestynyt koivuihin ja kotinurmikolle ja iltaa lähestyttäessä tummanpuhuvat sadepilvetkin alkoivat heittelemään pisaroita. - Mutta tänään herättiinkin jatkoaikaan, ihanaan aurinkoiseen, tosin hieman viileään aamuun.  Päivää kohden alkoi kuitenkin ilma taas lämpeämään,

ja jos tuuli olisi pysynyt poissa, olisi ollut mitä ihanin kesäpäivä.  Nytkin kuitenkin oli ihan mukava.

Eilisestä viileästä ja harmaasta päivästä johtuen alkoivat ajatukset kuitenkin juosta syksyyn ja tulevaan talveen ja tuli mieleeni, etten ole laittanut kuvaa villapuserosta, jota aloin viime tammikuussa kutomaan pojalleni. KYLLÄ - pusero tuli lopulta valmiiksikin, vaikka olenkin usein hidas näissä tekeleissäni. Kutomiseen tuli monta taukoa, enkä ole kovinkaan paljon kutonut kirjokuvioita, niin että siihenkin sai taas uudelleen totutella.  Mutta valmista lopulta tuli ja poikakin oli omatekoiseen kuviointiin tyytyväinen.  Lämminkin pusero on, kun on puhdasta villaa.  Toivottavasti poika osaa pestä puseron varovasti tai tuo äidille pestäväksi, ettei kutistuisi ennen aikojaan.

 

Nyt voisi vaikka alkaa kutomaan jotakin itselleni, aikaa pitäisi tuevan syksyn aikana tulla enemmänkin ja sormet kaipaavat toimintaa TV:tä katsoessa. Tyttären koiratkin kuulemma haluaisivat villapuseroita talveksi....!

 

Hyvää viikonlopun jatkoa!

Rosmariini

 

 

 

Sørre Hemsing, Valdres - 2

Jatkoa postaukseeni Sørre Hemsing 27.7.2012

"Vanhan tuvan" (Gamle stoga) tarinaa.

Tässä näkyvät Sørre Hemsingin rakennukset idästä päin, läheiseltä purolta niittyjen yli. Nykyinen päärakennus lisärakennuksineen on keskellä ja oikealla, keskellä pitkänomainen "Vanha tupa", sen alapuolella vasemmalla on navetan pääty, sen takana pilkistää hieman tallin kattoa, ja päärakennuksen taakse jää piiloon aitta.

"Vanha Tupa" on rakennettu jännittävään vanhaan malliin, jossa katto on loivasti kaartuva kuin kiinalaisissa rakennuksissa. Huomaa käsin veistetyt koristellut "tippalaudat" ja yhdestä puusta koverretut vesikourut. Liputus taloon odotetun kahvivierasjoukon kunniaksi.

Vanhan tuvan eteinen on osin uusittu, mutta esm. ovi, porraskivet ja kattokivet sekä kourut ovat vanhoja.

Vanhat lukot koristavat edelleen ovia ja ovat täysin käytössä. Oikealla näkyy sisäovi, eteisessä

on tilaa varastoida halkoja, ja oikealla on ovi auki toiseen pienistä somista kammareista.

Vanha tupa on somasti sisustettu vanhoin esinein, pitsiverhoin ja vanhat hirsiseinät ovat kauniisti patinoituina näkyvissä. Tuvassa on yksi sänky ja peräkamareissa yksi lisää kussakin.

Vanha kauniisti koristeltu ja"rose-"maalattu kaappi lisää tuvan tunnelmaa...

Lisää tunnelmantekijöitä: Vanha kaunis lamppu, seinäkello...

...tekstiilit, mm. koruompelein ja Sørre Hemsingin alkukirjaimin koristellut vuodevaatteet, pitsiverhot jne., sekä vanhat työ- ja tarvekalut, astiat ja jopa leikkukalut on taltioitu tupaan ja aittoihin ja pihepiiriin kertomaan historiasta ja arkisesta aherruksesta näissä vanhoissa rakennuksissa.

Tässä vanhassa tuvassa on mukavaa istua iltaa ja katsella kaksiosaisen takan tulta, ylempi oli tarkoitettu valaistukseksi, alemmasta tuli lämpöä ja siinä valmistui samalla ruoka tai kahvi.

Kun takkatuli hiipuu, odottaa tuvan sekä peräkamarien hämyssä mukavat sängyn kauniine koruommeltuine lakanoineen - hyvä yöuni on taattu. Ulkoa pitsiverhon ja pelargonian takaa, pihapiiristä, saattaa vielä joku lammas tai vuohi äännellä, ennen kuin nekin asettuvat yöpuulle.

Kesän kirppuja - Summer flees

Heissan!

Ei kesää ilman kirppuja - vai oliko se kärpäsiä, kuuluu kai jokin sanonta? Tänä kesänä olisi kai voinut sanoa, että ei kesää ilman hyttysiä. Jopa tiedotusvälineissä varotettiin suuresta uudesta hyttyssukupolvesta alkukesän sateiden seurauksena. Ja paikkansa piti! Ensimmäinen viikkomme mökillä oli aivan siedettävä, mutta kolmas ja viimeinen oli melko mahdoton. Ulkona ei juurikaan voinut istuskella, paitsi kovalla tuulella, mutta ei iltaisin eikä missään nimessä varjossa tai lähellä puskia ja metsää. Sellaisissa paikoissa olivat hyttysparvet niskassa silmänräpäyksessä. Punkeistakin varotettiin erityisesti tänä kesänä, mutta niistä taas emme ole juurikaan kärsineet.

Mutta kyllä niitä kirppujakin tänäkin kesänä löytyi. Kun käväisimme keskivälissä lomaa pikavisiitillä Suomessa, keksi siskontyttö kesken remonttikiireitään viedä meidät uuteen paikkaan, Fasaani Antiikkiin Lohjan harjulla. Fasaani oli yllättävän suuri, ja huolimatta nimestään "antiikki", löytyi sieltä paljon mukavia vanhoja tavaroita myös aivan kohtuulliseen hintaan. Sinne haluaa takaisin ensi kerralla kun ollaan Suomessa käymässä!

Loman viimeisellä viikolla, kun tytär saapui mökille, kävimme yhdessä Qvartenissa, Mariefredin lähellä sijaitsevassa vanhain tavarain ladossa - se on jokavuotinen "must" kesälomalla!

Fasaanista löytyi tällainen soma käsin ommeltu ristipistotyyny. Olen heikkona ruusuille, joten se sopi minulle aivan nappiin.

Myös tämä hauska kukka- tai lyhtyteline löytyi Fasaanista. Mökkimme pihapiirissä näkyy usein upeita sudenkorentoja lämpiminä kesäpäivinä ja minusta tämä sen tähden sopi hyvin möikillemme, kun tässäkin sudenkorento liihottaa. Pidän myös valurautaesineistä, ja kun saadaan vielä uutuuttaan kiiltävien ruuvien päälle hivautettua hieman mustaa väriä niin koko homma näyttää paremmalta. Pari pientä tähän sopivaa lyhtyä mökillä onkin, mutta yritän ensi kesäksi löytää sopivan pienen kukkaruukun, jonka voi ripustaa tähän telineeseen.

Vielä tämäkin löytyi Fasaanin pöydiltä. En yleensä osta koruja kirpputoreilta, mutta tämä tuli sopivasti vastaan ja näytti kivalta niin ostin kuitenkin. Käytän usein mustia tai valkoisia puseroita, ja huomasin, että tämä kaksinkertainen mustavalkoinen helminauha on aika mukava koriste kumpaankin väriin. Katselin muuten, että eikö ole jännää miten helminauha vaikuttaa erilaiselta riippuen onko se mustalla tai valkoisella pohjalla. Luulen, että tälle nauhalle tulee paljon käyttöä.

Qvartingenista löysin tämän siistin messinginvärisen tarjottimen, jossa on hieman korkeammat

reflatut laidat yläreuna- "rypytyksineen". Pohjassa on myös kaunis kuvio, joka näkyy paremmin kuvassa nro 2. Monta käyttöä tulee tällekin, kukkien alla, pienenä kahvitarjottimena, ehkä joulukoristeiden alustana jne,

Tällaista tällä kertaa. Ehkä ensi kerralla lisää Sørra Hemsingistä, mikäli en sitten innostu laittamaan enemmän kuvia koiraparistamme, joiden riehumisessa kyllä kuvaamista riittäisi jos vain niiden vauhdissa ehtisi niitä kuvia ottaa!

Hyvää elokuista viikonloppua kaikille!

Rosmariini

Heinäkuun yllätys! - Surprise in July!

Heippa!

Ollessamme mökillämme Ruotsissa lomalla, meni tyttäremme tekemään meille tosi yllätyksen:

haki uuden koiranpennun kotiin. Pentu on toistaiseksi vain "Pentu" (10 viikkoa), nimestä ei ole vielä tehty lopullista päätöstä, mutta se on samaa rotua kuin tyttären Mikkekin, eli Australian Kelpie (paimenkoiratyyppi), mutta tummempi väriltään. Molemmat, Mikke ja "sisarpuolensa" matkustivat meitä tervehtimään mökille ja kyllä vilskettä sitten riitti!

Vanha risaksi revitty saapas on paras leikkikalu!!

Mikke ja Pentu autoajelulla. Kummallakin on autossa oma turvavyö, tässä kuitenkin poseerataan hieman väljemmin.