Hyvää Pikkujoulua ja 1- Adventtia kaikille!
Kirjoitan tätä yöllä klo 00.11 eli voin hyvällä omallatunnolla toivottaa jo Adventtiakin, koska vuorokausi on juuri vaihtunut.
Yllä minun adventti-ihmeeni, jonka ihanat kukat avautuivat juuri täksi päiväksi ja viikonlopuksi kuin tilauksesta. Tuo upea nelikukkainen amaryllis on viime vuonna jouluksi ostamani. Se on ollut erään huoneen länsi-ikkunan syvennyksessä lattialla koko vuoden ja olen aina silloin tällöin kastellut sitä niin kuin muitakin kukkiani. Syksyllä on kastelu usein tapahtunut iltaisin töistä tultua enkä useinkaan sytyttänyt huoneessa kovinkaan vahvaa valaistusta kun verhon takaa kastelin kukat. Huomasin sitten, että amaryllis oli alkanut kasvattamaan tukun pitkiä lehtiä nyt syksypuolella, mutta vasta kun eräässä lehdessä näkyi jotain omituista siinä hämärässä, aloin tutkimaan sitä tarkemmin. Niinpä tuo lehti osoittautuikin kukkavarreksi, jonka päässä oli nuppuja. Poimin sitten kasvin oikein ikkunalle ja jouduin samalla tukemaan varren ja lehdet, jotka osoittautuivat melko letkeiksi kun sitä aloin siirtelemään, mutta en raaskinut niitä kokonaan poiskaan leikata. Minusta amaryllikset ovat niin kovin "kaljuja" ilman mitään lehtiä. Kukat alkoivat sitten aukeamaan yksitellen viimeisen viikon aikana - ja aivan oikein - viimeinen kukka levisi täyteen komeuteensa tämän viimeisen päivän aikana. Upeasti ja suureksi ilokseni Adventtia ja pikkujoulua somistamaan!
Alakuvassa koko ikkuna, jossa amaryllis vasemmalla, ikkunakynttelikkö heijastelee lasiin keskellä. Oikealla pikkuinen adventtikuusi marokkolaisessa kuparipytyssä, tänään - ei kun siis vielä eilen- ilman mitään koristeita, eikä siihen ehkä paljoa laitetakaan. Sen edessä neljä lilanväristä adventtikynttilää odottamassa niistä ensimmäisen sytyttämistä aamukahvin aikaan. Hyvää yötä kaikille ja vielä kerran hyvää joulun odotusta ja 1. Adventtia!
TerveisinRosmariini
Näin jokin aika sitten sattumalta nettihuutokaupassa kuvan ja ilmoituksen tällaisita saksista. Ne ovat vanhanaikaiset "kynttilänniistosakset". Eipä niille juurikaan nykypäivänä taida olla käyttöä, sillä kynttilät ovat nykyään niin hyvänlaatuisia että harvoin enää savuttavat, mutta minusta ne olivat niin hauskan ja erikoisen näköiset, että pitihän ne saada, jos ei muuten niin koristeellisuutensa ja vanhan ajan tunnelman takia.
Eräänä päivänä ajoimme ohi Visbyn pohjoista kohti löytääksemme paikan nimeltä Krusmyntagården. Se oli suuri myyntikeskus (kauppatila) kaikenlaisille maustekasveille, yrteille, uutteille ym. hyvälle. Paikka oli vielä paljon monipuolisempi kuin mitä olimme edes kuvitelleet ja mieli olisi tehnyt ostaa vaikka mitä. Siellä tuoksui aivan ihanalle, kaikenlaisille mausteille ja yrttikasveille, hunajalle, hilloille ja vanhanajan karamelleille jne. Siellä oli vaikka mitä purnukoita, pusseja ja pulloja ja erilaisia kääröjä. Myös erilaisia säilytysrasioita ja kaikenlaisia tarvikkeita saattoi ostaa mukaansa. Me ostimme kassillisen erilaisia mausteita ja kaikenlaista muuta pientä. 
Krusmyntagårdenia pohjoisempaan emme ehtineet Gotlannissa, mutta eräänä viimeisistä päivistämme päätimme kuitenkin ajaa myös poikittain saarta nähdäksemme mikä oli paikka nimeltään Roma, joka sijaitsee lähes keskellä saarta. Sinnekin näyttivät monet tiet vievän aivan kuten todetaan sanonnassa, että kaikki tiet vievät (ikuiseen) Roomaan, joka nyt kuitenkin sijaitsee Italiassa, ja on kyllä sekä hieman mielenkiintoisempi ja suurempi kuin tämä Gotlannin Roma. Tämän piti olla jokin vanha kylpylä- yms. paikka, nykyään myös tunnettu oopperaesitysten paikka, mutta meille se näyttäyti kuitenkin kuta kuinkin kalpeana nähtävyytenä, tai sitten emme löytäneet aivan oikeata keskusta. Näimme suuria vanhoja rakennuksia, jotka vaikuttivat sisältävän kurssikeskuksia, ehkä kylpylänkin, lasi- ja keramiikkamyymälän ja vanhat kauniit rauniot, jotka pettymyksekseni olivat lastattu toiselta sivultaan täyteen nykyajan tekniikkaa, telineitä ja valaistusta johtoineen päivineen, mikä minun mielestäni paikan rauhan ja vanhan tunnelman. Olikohan tämä se oopperaesitysten pitopaikka?? Nyt siellä näytti olevan menossa jokin näytelmän harjoittelu.
Löysimme matkallamme Sprogessa myös vihannes- ja yrttikaupan, josta olimme lukeneet. Paikkansa piti myös, että siellä oli häkeissä kaniineja, aivan suloisia pieniä pitkäkorvia, joita vuokrattiin (!!???) , kai myös myytiin pois, ehkä lapsiperheille kesäloman ajaksi leikkikavereiksi? En laita niistä kuvia tähän, mutta jos haluat nähdä niin käy kurkistamassa 
"Meidän" lammastilallamme oli lampaita kokonaisuudessaan n. 400 kpl, usealla eri laitumella. Erään päivänä vietimme paljon aikaa kulkemalla lampaita tervehtimässä ja kuvaamassa.
Tässä vuokraemäntämme pienen äidittömän "hoitokaritsan" kanssa.
Tämä pieni "perheen mustalammas" oli hukannut emonsa ja huusi surkeasti...
...mutta kesti vain hetken, ennenkuin emo oli jälleen sen rinnalla ja rauha maassa.
Hevosharrastus näkyi myös huoneissamme, missä yhdellä seinällä oli tämä kaunis hevospiirros!
Ja nyt jätän - ainakin toistaiseksi - jäähyväiset Gotlannille. Voin ehdottomasti suositella matkaa sinne kaikille - ja erityisesti luonnon ystäville. Siellä on paljon nähtävää ja koettavaa, kaikesta vanhasta ja kauniista alkaen myös moderniin designeen asti. Kesäkuu juhannukseen asti on edullista aikaa, mutta sen jälkeen nousevat hinnat voimakkaasti ja turismi myös lisääntyy - nyt oli miellyttävän rauhallista. Ainoa negatiivinen puoli oli, että jotkut galleriat ja taidetapahtumat eivät olleet päässeet alkuun, mutta ilman niitäkin oli matkamme aivan ihana elämys! Ja takaisin tekee ehdottomasti mieli...
Kaunis talo ja sisäänkäynti "pitsikuisteineen" sekä tunnelmallisesti sisustettu eteisaula.
Ruokasali, jota komisti kaunis vanha takka ja pöydällä ihana pitsiliina sekä kaunis ikivanha soppakulho. Seinissä ajanmukaiset tapetit.
Lampaat, kirkot, kiviaidat, tuulimyllyt ja kukat sekä matala maisema suorine teineen, ovat asioita jotka ovat minulle erikoisesti jääneet päällimmäisinä muistoina Gotlannista. Tässä jälleen eräs kirkoista, joka oli erikoinen sikäli, että jokaisen puupenkin päähän oli kiinnitetty portti ja jokaiseen oli maalattu kaunis kuva, hieman erilainen joka portissa, kukaties ehkä kunkin perheen tai suvun mukaan. Olikohan tämä hieman rikkaamman seudun kirkko, kun kirkossa muutenkin oli paljon maalauksia.
Ja sitten maisema jälleen varastorakennuksen ikkuna-aukosta, voiko harmoonisempaa löytyä.
Sama mylly tien varresta kuvattuna, mukana kiviaita ja kukat... täällä tykkäisin asua!
Ja se "oman tilamme" mylly. Hieman rapistuneempi kuin edellinen valitettavasti, mutta kaunis omassa harmaudessaan...
...ja aivan kyljessään nuokkui kaverinsa, tämä vanha traktori antamassa hieman väriä omilla kauhtuneilla punakyljillään!
Mainitsin, että Gotlannissa on melko matalat maisemat ja sen ansiosta myös tiet on ollut helppo rakentaa myös suoriksi. Tällaisia perspektiivejä näimme usein, ja kun mutka lopulta tuli, se saattoi olla 90% - ehkä silloin käännyimme jonkun tiluksien rajapyykin ympäri! Täällä on varmasti helppo ajella polkupyörillä, ja kun etäisyydetkään eivät ole kovin valtavia, niin saareen tutustuminen sillä tavalla olisi varmaan aika hauskaa!
Tämän lokin onnistuin kuvaamaan asuinpaikkamme lähellä olevassa Nissestrandissa eli Nissen rannassa. Sieltä löytyi yllätykseksemme myös hauskan näköinen ruokapaikkakin aivan rantaviivan tuntumasta, joka myös näytti olevan auki sekä iltaisin kuin myös viikonloppuna. Valitettavasti löysimme paikan vasta viimeisenä päivänämme, olimmekohan aikaisemmin lähteneet "merta edemmäs kalaan"?? Sinne jäi kuitenkin Lokki taistelemaan tuulta vastaan, joka tänä päivänä oli melko kova, mutta kerta kerran jälkeen se päästi tuulen painamaan itsensä n. 20 metriä taaksepäin, ponnistaakseen sitten jälleen saman verran eteen, ja jälleen sama uudelleen. Toivoiko saavansa päivälliskalan pintavedessä tähtäimeensä, vai oliko tämä vain päivän liikuntahetki?
