tiistai 18. joulukuuta 2012

Joulukortti - 2012 - Christmascard

Halloo!
 
Nyt ovat kai kaikki tutut jo toivottavasti vastaanottaneet tämänvuotisen joulutervehdykseni, joten voinen paljastaa joulukortin aiheen blogissanikin.  Tänä vuonna jälleen heräsi halu maalata ihan oma kortti, jonka sitten saimme monistettua hieman paksummalle paperille tutussa kopiointifirmassa. Olen aina ihaillut revontulia, vaikken niitä kovin usein olekaan onnistunut näkemään.  Yhdistettynä joulun ja pohjoisen eläimen, poron kanssa, syntyi tänä vuonna tällainen joulukorttiaihe akvarelleilla:




 6 päivää enää jouluun !
Terveisin
Rosmariini

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Joulukuusia ja lunta - Christmas trees and snow

Sunnuntaina 16.12.2012
Tänään oli lähes traditionaalisesti kuusenhakusunnuntai.  Olemme melko tarkkaan aina hankkineet joulukuusen 15. ja 18. päivän välillä.  Kuusenhakutavassa vain on tulllut muutoksia.  Ennen vanhaan lapsuudessa Suomessa se saatiin hakea läheisen kartanon metsistä enemmän tai vähemmän oikein luvallisesti. Kartanon isäntä oli hyväksynyt tavan, että kyläläiset saivat hakea joulukuusensa kartanon mailta niin kauan kuin ei isoja kuusia kukaan ruvennut kaatamaan.  Tavallisesti kuusi haettiinkin jostain pellon reunamasta tai tiheiköstä, mikä taas paransi jäljelle jäävien elinolosuhteita ja tilaa.  Siitä onkin elämä ja maailma muuttunut, niin että nykyinen joulukuusen haku tapahtuu useimmiten jonkin puutarhaketjun myymälän tai bensiiniaseman edestä. Tällä kertaa poikkesimme omasta tavastamme ja lähdimme hakemaan/ostamaan kuusta lähimmän paikallisen puutarhan myynnistä.
 
Ällistyksemme oli suuri kun jo toinen kuusi, johon silmämme iskimme oli "meidän kuusemme", samoin löysimme eteisaulaan tulevan pikkukuusen muutamassa minuutissa.  Sen jälkeen oli joulu-
kukkien vuoro, eikä vienyt montakaan minuuttia ennenkuin sopiva määrä joulutähtiä ja hyasintteja oli myös ostoskorissa.  Koko prosessi kesti alle puolen tunnin matkoineen päivineen, tuntui melkein kuin olisi pieni joulun ohjelmanumero narrattu meiltä pois!  Mutta joulukuuset olivat tosi kauniit ja niin
kuin kukatkin. 
 
 


Että joulukuusen haku kävi niin nopeasti, oli loppujen lopuksi vain positiivista, sillä minulla oli vielä iso homma edessäni.
 
Meillä satoi eilen melkoisesti lunta.  Koko meidän piha-alueemme ja portille vievän tiemme lumityöt olivat minun niskoillani, sillä isännälle tehtiin pieni leikkaus n. viikko sitten, kun pieni syntymämerkin tapainen näppyläkasvain olkapäästä poistettiin ja haava ommeltiin 4:llä tikillä. Perjantaina titkit poistettiin, mutta hieman varomattoman liikkeen seurauksena haava aukeni vuotavaksi uudelleen. Mies joutui lähtemään lääkäripäivystykseen, missä haava siistittiin ja nyt siihen ommeltiin huomattavasti enemmän tikkejä ja teipattiin huolellisesti. Minä annoin kuitenkin varmuuden vuoksi miehelle työkiellon toistaiseksi - ja niinpä sitten eilen lauantaina satanut lumi jäi täysin minun huolekseni.  Lunta tuli n. 15 senttiä, mutta onneksi se oli vielä silloin suhteellisen kevyttä, vaikka sitä isolta alueeltamme riittikin tarpeeksi. Homma kesti minun voimillani ja tahdillani 2 tuntia.  Valitettavasti ilma sitten muuttui kosteaksi ja illalla lumisade alkoi uudelleen.  Tänä aamuna lumisade oli muuttunut kosteaksi tihkuksi ja ilma lämmennyt yhä lisää.  Nyt oli edessäni saman alueen luominen kuin eilen,  mutta noin 5-senttinen lumisohjo oli lähes kaksi kertaa painavampaa kuin eilenen paksumpi lumikerros.  Sain kyllä pinnistellä käsivoimiani äärimmilleen ja jaloissakin tunsin kulkeneeni "muutaman kilometrin". En ole kovin paljon liikkunut syksyn aikana kesällä saamani polvivamman takia. Mutta en voinut nyt keskeyttääkään.  Piha oli saatava puhtaaksi, jotta pääsemme autoilla liikkeelle. Kun mies ihmetteli, miten olin jaksanut kaiken, niin totesin, että vaikka minulla ei ole hänen voimiaan, niin minulla on jotain muuta mikä auttoi - suomalainen sisu! 
 
Eilisilta päästiin kuitenkin viettämään hyvin rauhallisissa ja jouluisissa merkeissä - olimme kuulemassa jokavuotista ja meille lähes traditioksi tullutta Oslon Kristillisen Gymnasiumin kaunista joulukonserttia. Yhtä hieno kuin joka vuosi.
 
Ja tänään on sitten loppuiltapäivä ja ilta sitten kulunut sohvan kulmassa hieman kevyemmissä hommissa, olen ollut arkkitehtinä ja suunnitellut taloa - piparkakkutaloa.  Nyt on tämän vuoden pikkumökki mitoitettu ja talon malliosat leikattu sellofaanista.  Huomenissa on vuorossa leipominen ja sitten lähi-päivninä talon kokoaminen ja koristelu.  Ensimmäinen annos joulutorttuja on jo pakastimessa, mutta lisää pitää leipoa ja sitten pitää sitä ja tätä ja....  Mutta juuri nyt täytyy ottaa aikaa ja katsoa Ruotsin kanavalta "Julen med Ernst"  ( Joulu Ernstin kanssa - eli Ernst Kirschsteigerin jouluohjelma). Ehkäpä sieltä löytyy jotain uusia kivoja jouluideoita! 
Joulukiireisiä terveisiä...
Rosmariinilta                                                
 
 

tiistai 11. joulukuuta 2012

Joulukuun päiviä - Desember days

Joulukuun päiviä, vaikka hieman vielä marraskuunkin.  
 Ehdin juuri ja juuri marraskuun viime päivinä ripustaa ylös jouluverhot, sekä koristella keittiön ikkunan meidän perinteisellä tavallamme, punaisin pikkuruuduin ja valkoisin paperitähdin. Mieheni lupasi sitten adventtina laittaa paikalleen jouluvalot ulos ja ikkunoillle Sitten olikin aika pakata matkalaukku ja suunnata kohden Suomea.  Sain tänä vuonna  viettää pikkujoulua ja ensimmäistä adventtia sekä sisareni että sisarentyttäreni kodeissa.  Lisäksi oli tarkoitus nähdä pitkästä aikaa Helsinkiä jouluvaloissaan sekä tehdä hieman jouluostoksia siellä.
 
 
Helsinkiin ja jouluostoksille ehdin juuri pahimpaan lumimyräkkään heti perjantaina ennen pikkujoulua.  Lunta piiskasi kasvoihin ja pakkastakin oli ihan tarpeeksi.  Tavallaan nautinkin siitä kun marssin asioillani pitkin katuja.  Puskin päin tuulta ja kahlasin lumessa. Stockmanin tavaralolla oli perinteisesti jouluvalot ja kuuset kadulla talon edessä, mutta itse kadun pinnassa ei ollut joulutunnelmaa, vaan kahlasin n. 5 sentin vesi/lumisohjossa.  Tällä kadulla on kai lämmitys katukivien alla, mikä minusta kylläkin teki koko kadun pahemmaksi kuin mitä se olisi ollut puhtaan ja kuivan lumen kanssa!
 
Esplanadilla olivat puut koristeltuja ja ikkunoissakin paljon jouluvaloja.  Ulkokahvila sen sijaan näytti hieman surulliselta ja unohdetulta, kun pöydät ja tuolit olivat jo saaneet lumihatut tuiskun ansiosta.
 
 
 
 
 
Pahimmalta näytti tilanne illan pimetessä pienemmillä sivukaduilla, Fredrikinkadulla ja sen poikkikaduilla.  Eräs vanhempi naishenkilökin kaivoi raskaasti huohottaen autoaan lapiolla esiin tästä rivistä hieman kauempana.  Kaikkia autoja ei edes näkynyt lumen alta, toisista pisti esiin vain hieman jotakin kulmaa .
 
Viikonloppu kului nopeasti vierailuja tehden, ihanien aterioiden ja vilkkaan keskustelun kera.  Kiitos siskolle ja sisarentyttärelle lämpimästä vastaanotosta  ja ihanista päivistä Suomesta!  Valitettavasti kaikki päättyy aikanaan ja niin tuli taas kiire lentokoneeseenkin.  Olin kuitenkin varannut lennot siten, että lähtiessänikin siitä todella saattoi nauttia, sillä lentokentällä, myymälöissä ja jopa turvatarkastuksessa oli lähes tyhjää, ei mitään jonoja, ei mitään ruuhkia!
 
Kotona oli mies yllättänyt ja hoitanut monia asioita eteenpäin joulua ajatellen.  Mm. hän oli jo ehtinyt kiillottaa talon kuparit ja paljon muuta!
 
 
Nyt on aika alkaa ajattelemaan leivonnaisia ja lähdenkin tästä torttutaikinan tekoon.  Meillä se tehdään edelleen itse, en suostu ostamaan valmista voitaikinaa.  Hyviä joulunaluspäiviä teille kaikille!
toivottaa Rosmariini
 

 
 

perjantai 16. marraskuuta 2012

Syysvärejä tunturilta - 2 - Autumncolors from mountain

 
Jatkoa viimekertaiseen postaukseeni Valdresista. 
 
Kuten kuvasta näkyy vyöryivät mustan puhuvat pilvet välillä ylitsemme tunturilla, ja pelkäsimme saavamme valtaisan sadekuuron niskaamme.  Hieman pilvista ripoikin vettä, mutta hetken kuluttua ne painuivat kovaa vauhtia Olevatnia kohden ja sateenkaari alkoi näkyä pilvien hännillä.
 
 
 
 
Tunturin mikromaailmaa, sekin värikästä!
 
 
Näyttää kuin maa olisi tulessa!
 
Nessi sopi hyvin maastoon uudessa villapuserossaan ja hihnassaan:
 
 
 
 
 
 
Uhkaavan näköisen tunturin juuressa näyttävät rakennukset tosi haavoittuvilta.
 
 
 
 
Näin, sadetta ja paistetta vuorotellen tunturissa.  Väripalettia ei kuitenkaan ole moittiminen! Emmekä koskaan kyllästy siellä kuljeskelemaan ja ihailemaan näkymiä.
Hyvää viikonloppua!
Rosmariini
 


torstai 15. marraskuuta 2012

Syysvärejä tunturilta - Autumn colors from Mountains

Hei taas!
Kuten olen monta kertaa todennut, olen myöhäinen. Nyt vasta laitan esille kuvia viimeiseltä reissultamme tuntureille Valdresissa.  Tämä matka tapahtui sen jälkeen kun olimme viettäneet mieheni sisarentyttären häitä ja samalla pientä lomaa Vesterålissa ja Lofooteilla, missä olimme elokuun lopussa.  Valdresiin taas lähdimme syyskuun loppupuolella siinä toivossa, että saamma hiukan ihailla syysväritystä - ja olihan sitä silmän iloksi aivan tarpeeks.  Tosin ilmat eivät olleet ihan kaikkein parhaimmat, tosin eivät huonoimmatkaan.  Tässä hieman kuvasatoa.  Lisääkin on vielä tulossa.
Pienen sadekuuron jälkeen...
pisarat kilmmeltävät helminä punaisilla ja lilavärisillä lehdillä

 
 
 
Kreglingejä, mustikan näköisiä, joissa ei juurkaan syötävää, koska sisältävät paljon siemeniä, mutta maku on ihan hyvä.  Joten niitä tulee kyllä imeskeltyä tunturilla kulkiessa, mutta sitten voi loput hyvällä omallatunnolla sylkeä pois.
 
Aina jossakin ilmestyy suuria vuohilaumoja näköpiiriin.  Nämä laidunsivat aivan tien varressa ja uteliaina piirittivät automme heti kun olimme pysähtyneet ottamaan kuvia.  Odottivat tietysti makupaljojakin.  Nekin antavat oman värinsä tuntureille!
 
Mustikanvarvut olivat ihanan punaisia!
 
Maisemaa Beitostølenin ja Slettefellenin väliltä, Olevatn'ille päin.
 
 
 
 
Lisää mehevännäköisiä kreklingejä.
 
                                         
 
 
 
Koirat  viihtyivät hyvin tunturissa ja saivat juosta vapaana kun muita ihmisiä tai eläimiä ei ollut näköpiirissä.
 
Slettefjellenin "vardeja", kivimerkkejä.  Näillä oli aikanaan tärkeä tehtävä toimia tiennäyttäjinä talvikeleillä tunturien yli.  Nykyään ne ovat vain turistien ja muiden kulkijoiden keräämiä ja käynneistään euistoksi jättämiään "signatureja".
 
Tässä vaiheessa alkoivat pilvet uhkaavasti kerääntyä päämme päälle, ja pelkäsimme saavamme kaatosateen niskaamme Slettefjellenillä kulkiessamme.  Jatkoa seuraa...  Terv. Rosmariini
 
 

torstai 8. marraskuuta 2012

Seniora / Passionista

Hei ystävät!
 
Puhuin myöhäisestä tulppaanien istuttamisesta yms. viime postauksessa.  Kuten aikaisemmin olen maininnut, aloitin varhaiseläkkeeni 1.10. Monet ovat kysyneet sen jälkeen, ja jo ennenkin, miten saan sitten päiväni kulumaan. Mutta voin todeta kuten jo monet eläkeläiset ennen minua, että eläkeläisillä on aina kiirettä, eikä tunnu olevan yhtään enempää aikaa kuin ennen eläkepäiviäkään. Toinen asia kokonaan on, saanko mitään enempää aikaan näinä päivinä. Tuntuu, että en. Mutta en ole ehkä  myöskään löytänyt oikein uutta rytmiä vielä elämääni. Lisäksi olen raapinut paljon jälkeen jääneitä asioita kotona, ja niitä riittää vielä kauan, sillä olin viimeiset työvuodet niin väsynyt työpäivien jälkeen, etten koskaan jaksanut aloittaa mitään suurisuuntaisia siivous- tai raivaustöitä. Puutarhakin on täysin villiintynyt, ja kaipaisi oikein täydellistä uusimista. Se saa nyt kuitenkin jäädä kevääseen. Sen sijaan vintit, ullakot ja kaapit ovat talven aikana ensi sijalla. Makuuhuoneen uudet kaapistot ovat aviosiipan työlistalla nyt talvella, ja kun ne on saatu, niin sitten käyn samalla sisällön kriittisesti läpi, ennenkuin se siirtyy uusiin ja modernimpiin kaappeihin. Mutta myöhäinen monien asioiden kanssa tulen varmaan olemaan jatkossakin - se kai kuuluu lopultakin luonteeseeni!
 
 
Toinen asia, mikä minulla on edessäni, jos vielä jatkan blogin pitoa, on monen reissun ja matkan kuvien käsittely: Heinäkuussa kuvia Mariefredistä ja ympäristöstä, elokuussa häissä Vesterålissa (Sortland) ja samalla lomalla Lofooteilla, sen jälkeen käynti tuntureilla Valdresissa, syyskuun viime päivinä matka työkollegojen kanssa Berliiniin ja lokakuun alkupuolella kahden viikon loma Benalmadenassa aurinkorannikolla. Kuvia piisaa, niin matkoilta kuin muustakin - mutta, mutta, kun se niiden työstäminen blogikokoon ja siirtäminen on minusta niin hidasta puuhaa, turhaudun aina kun saan taistella, että saan kuvat pysymään kohdallaan, oikeassa järjestyksessä jne. En ymmärrä onko meidän laitteissa ja ohjelmissa vikaa, vai onko ongelmat Blogger-ohjelman syytä. Onko muilla koskaan tällaisia  vaikeuksia?? No ehkä kuitenkin saan otettua itseäni niskasta kiinni ja samalla kesää ja lomia muistellen saan pikkuhiljaa niitä muistoja ja kuvia esille tännekin. Yhdessä asiassa olen kuitenkin saanut enemmän tulosta kuin aikoihin ennen: olen todella kutonut melko ahkerasti ja elän toivossa, että sininen villatakki jonka aloitin nyt syksyllä, valmistuu jo muutaman viikon kuluttua!!!  Ja se, luulen, on lähes ennätys minulta! 
 
Sain etelässä lomalla ollessani jostakin käsiini vanhan ruotsalaisen Femina-numeron, jossa  naistenlehden entinen eläkkeelle jäänyt toimittaja kertoi tunnelmistaan.  Hän aloitti eläkeikänsä ollen 3 kuukautta Espanjassa, poikansa pienen lapsen hoitajana siellä.  Hän myös puhui siitä miten eläkeikä hänelle merkitsi oikeastaan kaiken mukavan alkamista, omien harrastusten, halujensa, mieltymystensä ja intohimojensa (passion) esille ottoa, täyttymistä ja täyttämistä.  Hänkään ei pitänyt eläkeläis-nimityksestä vaan espanjalaisittain kutsui itseään nimityksellä "passionista" eikä siis "pensionista".  Täkäläiset Norjassa ja ehkä Suomessakin kutsuvat itseään eläkeläisenä senioriksi.  Minusta se taas kuulostaa liian miespuoliselta naisesta käytettynä, niin että ehkä minä voisin sitten kutsua itseäni tästä lähtien nimityksellä seniora !?
 
 

Hyvää loppuviikkoa,
Tervehdyksin, seniora Rosmariini

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Ensilumi - The first snow


 
Heippa!
Jos oikein muistan tuli meille ensi lumi 26. lokakuuta - melko aikaisin, sanoisin. Sitä tosin ei tullut paljon ja sen jälkeen huolehtivat jälleen sateet ja lämpöasteet siitä, että nuo valkoiset hahtuvat haihtuivat sen tien. Tätä kirjoittaessani ei ole enää lunta, mutta sen sijaan on jo kahtena yönä ollut
pakkasta 4 ja 6 asteen välillä, päivällä tietenkin lämpimämpää.  Vasta toissapäivänä sain tulppaanin- ja narssissin sipulit maahan.  Toivotaan, että myöhäisestä istutuksesta ja seuranneista pakkasöistä huolimatta ne pärjäävät ja kukoistavat ensi keväänä, vaikka sitten tavallista myöhemmin silloinkin.
 
Hyvää talvenalkua kaikille!
Rosmariini 
 
 
 


 
*  *  *  *  *