Oceanside ja paluu - Ocenside and return
Hei ystävät - nyt - ja viimeinkin tulee viimeinen osa kuvista matkaltamme USA:han viime syksynä.
Jatkoimme matkaamme Los Angelesista vielä etelään ja San Diegoa kohden, mutta totesimme, että viettäisimme lopuksi yhden päivän aloillamme viettäen rantaelämää ja niin tuli matkan päätepisteeksi pieni kaupunki nimeltään Oceanside. Tässä pikkupaikassa tapasimme myös Los Angelesilaiset tuttavamme, jotka kutsuivat meidät oikein mukavaan heille tuttuun kalaravintolaan, missä vietimme ihanan lounaan muistellen edellistä tapaamistamme vuosien takaa ja kertoillen perhekuulumisia puolin ja toisin. Lounaan jälkeen lähdimme lepäilemään rannalle lopuksi päivää ja keräämään voimia pitkää paluumatkaa varten. Kalaravintolan nimen olen valitettavasti unohtanut, mutta voin suositella sitä sydämellisesti, ja lisään tänne sen nimen ja osoitteen niin pian kun olen sen saanut ystäviltäni tarkistettua. Ravintolassa oli leppoisa tunnelma, ruoka oli erinomaista, ja kuten kalaravintolaan sopiikin, oli ympäri seiniä merellisiä koristeita ja suuria akvaarioita.
Hello friends - now - and at last here comes the last of photos from our trip to USA last autumn.
We continued our trip from L.A. some more south forward to San Diego, but found out, that we would spring one day stll on beach, and so became the last stay in a little town with name Oceanside.
On this place we met our friends from Los Angeles, which invited us to a very nice fishrestaurang, which they knew well. We had a wonderful lunch, remembering our last meeting years before and changing the last familynews. After the lunch we desided to just relax on the beach the rest of the day and try to find strengths for the long returntrip. I have unfortenately forgot the name of the restaurang, but I can recommend it warmly, and I will add here the name and adress, when I have got it from our friends. The restaurang had a nice atmosphere, the food was very good, and as it suites a fishrestaurang, there were marine decorations and big aquariums around.
Seuraavana aamuna auto käännettiin takaisin pohjoista kohti, ja reitti kulki nyt kiertäen Los Angelesin länsipuolta Valtavie 5:ttä pitkin. Liikenne oli melkoinen, oli aamuruuhkan aika, mutta kaistoja oli riittämiin, ja vauhti ihan kohtuullista.
Next morning the car turned back to north, and our route went rounding the west side of Los Angeles, along Higway 5. The trafic was dense, it was the morning rush, but there were lot of lanes and the speed was fair.
Äkkiä tuli kuitenkin pysähdys. Ja hyvin pian oli meidänkin takanamme pitkät jonot. Noin 5-10 minuutin hitaan ajon jälkeen tulimme paikalle, missä poliisit olivat paikalla ja ainakin yksi auto vaurioituneena. Näytti kuin se olisi ollut osittain katollaan tai kyljelläänkin, myös niistä merkeistä päätellen, joita näimme juuri aikaisemmin kaistan betoniseinämässä. Me pääsimme pian jatkamaan matkaa taas hyvään vauhtiin.
But suddenly it stopped. And very soon there were lang quees behind us, too. After a 5-10 minutes' slow driving we came to the place where there were police and at least one car was damaged. It seamed as if it had been half way up and down and we had seen rare marks on the betong side, too, just a little earlier. We could soon after continue our way in good speed.
Tämän lähemmäksi Disneyland'ia emme koskaan päässeet - vaikka se ei ollut kyllä ollut suunnitelmissakaan!
Disneylandin puiston härvelit näkyivät kuitenkin osittain viitosen valtatielle.
We never got nearer as this to Disneyland - though it was never in our plans either! The merry-go-rounds and constructions of Disneyland park were although visible to the Higway 5.
Kun Los Angeles jäi taaksemme, alkoi autiomaa, kuivaa, kuivaa, kuivaa, ja vain matalaa pensaikkoa tai joku puun käkkyrä kasvoi siellä täällä. Tyhjää maisemaa riitti kilometrikaupalla.
When we had left Los Angeles behind us, began the desert, dry, dry, dry land, only with low bushes or some lonely little trees here and there. An empty landscape continued mile after mile.
Keskellä erämaata ilmestyi eteemme yht'äkkiä järvi - en ole varma onko se luonnollisesti muotounut tai ei -, nimeksi olen kuitenkin löytänyt Pyramiidijärven, ja sen rannoilla tuntui olevan järjestettyjä parkki- ja uimapaikkoja.
In the middle of the dry desert landscape there suddenly showed upp a nice lake, is it quite natural formed or no, that I do not know, but I found out that it name must be " the Pyramidlake". There seemed to be both parkinplaces and possibilities for beachlife.
Pieni talo preerialla, vai? Vaikka ei ihan pienikään, mutta somasti se makaa kuin hiekkalaatikon pohjalla, tässä laakson pohjukassa.
A little house on the Prerie? Though not quite so little, but it looks qute how it lies like on the bottom of a sandbox in the little vale.
...Ja pieni talo maantiellä!
....And a little house on the highway!
Näimme joitakin melko erikoisia ja hauskoja kuljetuksia matkallamme. Yllä oli kokonainen mökki on lähtenyt muuttomatkalle. En tiedä oliko viima tehnyt tehtävänsä vai mikä, mutta kun olimme kerran jo ohittaneet sen, huomasimme oman lounaamme jälkeen, että se oli jälleen ehtinyt edellemme, mutta pysähtynyt sitten tien sivuun katon korjaukseen kesken matkansa.
There saw some special and funnty transports on our way. Above, a whole cottage has started moving. I wonder if the wind has done it or what, but after that we once hade driven by it, but it had again come before us after our lunch and then it was staying on the side lane preparing the ceiling in the middle of its way.
Alla kuvassa näkyy suuri epämääräisen muotoinen kuljetus. Tuntui melkein epämiellyttävältä ajaa sen ohi kun tuo omituinen pussimainen pakkaus heilui sinne ja tänne. Raskas se tuskin oli, mutta vaikutti koko ajan siltä kuin se oli ollut lähdössä lentoon.
Under, in the photo there is also a oversize and strage form of load. It felt a little uncomfortable to drive by it, when the strange pouch type of load moved for and back. It was not so heavy I think, but it seemed all the time as it it would fly up.
Yksinäinen näkymä.
A very lonely sight.
Maisemat olivat madaltuneet ja olimme tulleet valtavien hedelmätarhojen alueelle. Maa näytti edelleen erittäin kuivalta, mutta nähtävästi kastelusysteemit toimivat hyvin, koska tarhat näyttivät voivan hyvin ja niitä jatkui silmänkantamattomiin, välillä molemmin puolin tietä.
The landscape had become lower and we had com to an area of orchards. The soil looked very dry still, but presumably the watering systems functioned well, because the ordnards saw very vivid and fine, and they continued outside one's sight.
Olimme nähneet muutaman lammaslauman matkallamme, mutta äkkiä tuli näkyviin jotain uskomattoman suurta: Härkä- sonni- vai lehmälaumoja, sata- ja taas satapäisin, osin avoimella aidatulla alueella, osin tuhka tiheään seisten kevyiden katosten alla auringosta suojassa. Elämiä oli aivan valtavia määriä tällä alueella, miten ne sietivät siellä kuumaa paahdetta, ilman suurempaa näkyvämpää laidunmahdollisuutta ja miksiköhän ne oli kerätty niin suureksi joukoksi?
We had seen some flocks of sheep on our way, but suddenly we got sight of something unbelieveble big:
oxes, bulls, or cows, or what ever they were, were hundreds and hundred of they on an open enclosure, partly staying densely under light canopies. There were enormous numbers of animals on this area, and I wonder how they could stand in the heat, without now possibilities to grass, and why they were gathered to that enormous flock on this area?
Jälleen vuoria ja autiota....
Again mountains and desert....
...kunnes suuri vesialue ilmestyi näkyviin. Olen tulkinnut tämän olevan San Luis Reservoir, eli San Louisin vesiallas. Nähtävästi täältä johdetaan kastelu- ja juomavesiä suurelle alueelle ympäristöön. - Alamme jälleen vähitellen lähestyä San Franciscoa.
... until a large waterarea appears. I think this must be San Luis Reservoir. I suppose it is from here one leads watering- and drinkwater to a bigge area around. - We are gradually again approaching San Francisco.Vasta illalla tulimme hotelliin, jonka olimme varanneet etukäteen. Millwood Inn & Suites on vain kivenheiton päässä lentokentästä, jonne jätimme vuokra-auton, ja syötyämme ilta-aterian aloimme melko aikaisin suunnata sänkyihimme. Meillä oli hyvin aikainen herätys, sillä lennon oli määrä lähteä kohden New Yorkia jo enne klo 6 aamulla. Montaakaan tuntia ei unta tulisi olemaan, ja siksi tämä erittäin edullinen, mutta silti hyvin siisti hotelli lähellä lentokenttää sopi hyvin meidän tarkoitukseemme.
We came first in the late evening to our hotel, which we had reserved already earlier. Millwood Inn & Suites is only a little bite from the airport, where we first left our rent car. After a late dinner we began to think about our beds, because we had a early flight to New York, already before 6 o'clock in the morning. There were not many hours to sleep, and therefore this cheap but very clean hotel near airport suited us well.
Niinpä, aikaisin aamuyön tunteina suunnistimme haikein mielin lentokentälle ja pian olimme jo ilmassa, maan ollessa vielä pimeässä ja San Franciscon valojen muuttuessa pienemmiksi ja pienemmiksi allamme ja takanamme. Mutta ilmassa hyvin pian alkoi aurinko jo ruskottamaan horisontissa.
So, early on the small hours we with sad feelings took us to the airport, and then soon we were in the air while the land still lied in the darkness, and the lights of San Francisco became smaller and smaller behind and under us. But very soon after in the air, the sun began to rose up in the horizont.
New Yorkiin tultuamme meidän piti odottaa vielä 4 tuntia ennen kuin konemme Eurooppaan ja Norjaan lähti. Olimme väsyneitä, mutta meillä oli ollut hieno loma, olimme nähneet paljon ja meillä oli hauskaa - ja jo silloin toivoimme voivamme palata takaisin. Nyt New York, ja USA, on kuin vanha valokuva meidän ajatuksissamme, vain muisto - mutta hyvä sellainen!
After the flight to New York, we still had 4 hours to wait for our plane start to Europe and home in Norway. We were tired, but we had had a wonderful holiday, we had seen much, and had fun - and already we wished to be able to come back. Now USA, and New York, is like an oldish photo in our thoughts, just a memory - but a good one!
Kiitos matkaseurasta!
Thanks for company on the way!
Rosmariini
Oceansidessä kävimme mekin eksän kanssa.Toisaalta hieman sääli.että jätitte San Diegon väliin,sillä omasta mielestäni se oli ihanin kaupunki,jossa olimme USAssa asuessa ,ja kävimme monissa.Mutta upeita nuokin maisemat ,mitkä sitten näitte.
VastaaPoistaHei Jael, olisimme mielellämme jatkaneet San Diegoon, mutta aika ei yksinkertaisesti riittänyt, koska tiesimme, että paluumatkaan kului vielä aikaa ja olimme olleet niin ahkerasti liikenteessä, että totesimme yhden hiljaisen päivän olevan tarpeen! Mutta ehkä ensi kerralla...?!
Poista