Amaryllis !

Hei,

on ihan pakko laittaa pari kuvaa vielä amarylliksestäni, joka nyt on avannut kukkavarren nro 2 kukkaset, siihen tuli kokonaista 4 kukkaa, ja ne ovat mielestäni valtavia, kokonaista 19 cm kukan terälehden ylimmästä huipusta alimmaisen terälehden alimmaiseen kärkeen.

-Mitä ihmettä olen tehnyt, että ansaisen tällaisen kukkaloiston ja sen tuoman ilon, ja siemenistä alkunsa saaneet. Ja vielä yksi kukkavarsi tulossa lisää! Upeaa kerta kaikkiaan.

Vappua Mariefredissa - the 1st May in Mariefred

Me vietimme vappua mökillämme Ruotsissa, Mariefredin (=pieni vanha kaupunki n. 65 km Tukholmasta länteen) lähistöllä. Ohjelmassa oli puunkaatoa, muuten vain kevään katsastusta, kuvaamista ja kävelyä itse kaupungissa, Gripsholmin linnan ympäristössä sekä peurapuistossa. Tässä kuva sarja sieltä Gripsholmin linnan puistosta ja muutamia välähdyksiä Mariefredisa. Vähän myöhässä kun olen niin kuin tavallista, niin nämä olisi pitäneet tulla esille jo pari viikkoa sitten, mutta parempi myöhään kun ei ollenkaan!

We spent and celebrate 1st May on our cottage in Sweden, near Mariefred (little old town, about 65 km west from Stockholm) . Program was tree felling, feeling the spring, fotografing, promenades i the town, around the Gripsholm Castle and the deer park. Here a serie of pictures from the Castle park and some from Mariefred. I'm a little laite as usual, these fotos should been shown already a few weeks ago, but better late than not at all!

Gripsholmsin linna - Gripsholm Castle

Lehmus kukkii - The lime trees flowering


...ja magnolia linnan pihassa - ...and Magnolia near Castle


Takorautaa linnan seinissä, vesikourukin koristeltu - Irondecorations on the wals, even in gutter-pipes:

Tiesittekö, että tämän linnan puistossa ovat puutkin oppineet niiamaan kun kuningas Kustaa III ja hovi aikanaan käyskentelivät ohitse...katsokaapas vain tarkkaan!
Did you know, that in this park even trees learned to drop a curtsy when King Gustav III and the court in their time were wandering by... just look at this one! Mariefredissä on valtavasti kauniita ja hauskoja yksityiskohtia ja paljon kuvattavaa, joten täytyy palata tähän aiheeseen vielä monta kertaa myöhemmin. Nyt vain enää yksi vilkaisu kadulle, ja lopuksi kaunis lyijylasi-ikkuna erään talon pavekkeelta.

In Mariefred there is lot of beautiful and funny details and much to take pictures of, so I must come back to this issue many more times later. Now only one blick to the street, and to the end a beautiful lead glazed window on a balcony to one of the street houses.

Hyvää pyhää ja viikonloppua kaikille! Have a fine holiday and weekend!

...ja voittaja on...Norja - ...and the winner is ...Norway

Euroviisut - the Eurovision Song Contest

joka ei kylläkään enää ole juuri, tai vain, laulukilpailu vaan SHOW suurilla kirjaimilla. Mutta eihän sitä voinut olla katsomatta kun on (melkein) oman maan suosittu poika mukana. Kyllähän hän on sympaattisen tuntuinen, söötti ja toistaiseksi melko luonnollinen ja usein hiukan vielä eksyneen tuntuinen. Täytyy toivoa, että huolimatta tästä valtavasta menestyksestä sekä euroviisuissa kuin kotimaassakin päänsä ei menisi pyörälle ja että jalat pysyisivät tiukasti maassa. Hänen kotiinpaluunsa oli valtava mylläkkä lentokentällä, eikähän se tähän lopu. Jo tänä kesänä hänellä on erilaisia konsertteja ja esityksiä usealla seudulla Norjassa ja lahjakas kun on niin jatkoa seuraa varmasti. Toivotan onnea omasta puolestani. Ikävää, että Suomi joutui ottamaan sen rivin toisen pään, eli viimeisen paikan laulukilpailussa, vaikkei esitys sinällään huono ollut, vaikkei kyllä minun henkilökohtaiseen makuuni, vaikka ei ollut kyllä Lordinkaan esitys. Tänä vuonna minusta kuitenkin tuntui kuin Suomi olisi (anteeksi nyt vain) jäänyt vähän junasta. Minusta musiikkimaku ja suuntaus on kulkenut taas uusia virtoja kohti, mutta tämä Waldos People oli jotenkin kuin eilistä päivää - ei huono, mutta ei kyllä erikoisen omintakeinenkaam tai erikoinen. Tässä vielä pieni kuvasarja voittajasta tuloksen tultua ja laulusta sekä ilmeistä Gardemoen lentokentällä nähtyään vastaanottajien paljouden. "Hva har jeg gjort" eli "Mitä minä olen tehnyt", kysyi hän kun näki tuloksen kutsuttuaan illan myöhäisestä ajankohdasta huolimatta kaikki hereillä (liikkeellä) olevat ihmiset lentokentälle vastaan ! Ja tulihan heitä!

Only a few words in English this time - the most people saw or have read about the Norwegian winner in the Song Contest. So here only some pictures taken the same evening of TV-pictures and his return to Norway next evening. I congratulate him and hope he can hold his head in its place and his feet down on earth also in future after this!

Naakka, kuvasarja 1 - Jackdaw, fotoseries 1

Heippa blogilaiset,

Olen jatkuvasti jäljessä tässä blogissani. Vietimme vappua mökillämme, joka sijaitsee Ruotsissa.

Viime viikonloppuna taas olimme käymässä Göteborgissa, missä mm. tapasimme erään vanhan työkolleegani siellä viettämältäni ajalta, katsastelimme tätä kaunista kaupunkia alkukesän kukkineen, söimme ja joimme ja nautimme alkukesän viikonlopusta vaihteeksi uusissa ympyröissä. Paluumatkalla Strömstadissa pysähdyimme tervehtimään erästä toista tuttavaa sekä katsastamaan hänen uutta asuinpaikkaansa ja puutarhaansa, joka tosin on miniversio hänen aikaisemmasta upeasta espanjalaistyylisestä puutarhastaan Norjassa, mutta kaunis oli kumminkin ja omintakeinen. Ja tietenkin teimme rajan pinnassa edullisia ostoksia Ruotsin puolelta. Eräästä kyltistä luinkin: "Norjalaisten suurin kauppakeskus sijaitsee Ruotsissa"!

Kaikista näistä päivistä ja reissuista ja vähän muustakin on kerääntynyt valtavasti kuvia, mutta blogiin niiden saaminen kestää aina niin kauan, että jään jatkuvasti jälkeen, kun aika ei riitä materiaalin käsittelyyn ja muokkaamiseen. Nyt yritän kuitenkin vähän taas päivittää, ja kun olen eläin- ja lintuhullukin (käsitöiden ja porsliinin lisäksi), ja kun olen hiljan saanut uuden linssin kameraamme, niin aloitan blogin päivittämisen siis tällä:

I have not upptodate my blogg for a while. We have travelling around lately, been in our cottage in Sweden, and in the little Mariefred town there, and last weekend in Sweden in Gothenburg. We met some people, my old college and others, hade a good dinner and did some shopping.

I have much pictures and materials from these days and trips but it takes time to work up the material. I try to uptodate my blogg a little bit now and start with this:

Jackdaw is a funny bird, it is curious and social, but sometimes also too inpudent in its seeking for food around open-air cafétables or hamburger-bars. This time very inncoent meal, though.

Pictures may speak for theirselves.

Naakka (Corvus monedula) on hauska ja seurallinen lintu. Usein kyllä ylettömän röyhkeä myös, jos on kysymys ruoan hakemisesta ja löytämisestä ulkokahvilan pöydiltä yms. Mutta jos ei tarvitse pelätä oman hampurilaisen, nakkisämpylän tai jäätelötötterön puolesta, niin muuten on hauska seurata sen touhuja, kuten tässä:

- Hei, tuollapa näkyy olevan jotain mielenkiintoista....

- Something interessant in sight there...

-Näyttäisi ihan olevan jotakin syötäväksi kelpaavaa, ehkä päivällinen on varma!

- Seems to be something to eat, my dinner may is secured!

- Tätä täytyy vähän maistaa...

- I have to taste a little...

- ...mumss... erinomaista, olinpas taas onnekas tänään!

-...Mmmm delicious, I was a luckt guy today!

- Mitäs toljotat siinä, et kai luule pääseväsi jaolle, vai?

- What are you staring at, d'you think you could get som' , or what?

- Ei veikkonen, tämä pala on minun!
- No deal, buddy, this one is mine!

- Mumsmuns, maiskis, slurpmmmm...

- Mummmm, smask, slurpmmmmm...

Heipparallaa ensi kertaan!

Bye, bye to next time!

Liian vähän aikaa! - Too little time!

Hello,
This time no English translation - I have too little time! You can instead look the pictures of some clothes I last year sew to my dauhter. You can also admire those 4 Amaryllis flowers which I have brought up from seeds and which now suddenly, to my astonishment and cheer, after 3 years have started to bloom!

Hei lukijani,

onpa aikaa taas kulunut viime kirjoituksestani. Aika rientää - vai riennämmekö me! Onko niin, että meillä nykyajan ihmisillä on aina kiire jostakin jonnekin, pitää tehdä sitä, tuota ja tätä ja ehtiä monta asiaa, olemme aina myöhässä ja aina kiirehtimässä tai touhuamassa jotakin, niin ettemme ehdi nauttia hetkestä, hiljaisuudesta, tekemättömyydestä, äänettömyydestä, ajasta? Minä olen itse itsestäni todennut, että minulla pitäisi olla 32 tuntia vuorokaudessa aikaa, jotta ehtisin tehdä edes puolet siitä mitä haluaisin ja olen ajatellut. Olen myös aina enemmän tai vähemmän myöhässä, tai sitten on jätettävä jotain käsistä, jotta ehtii jotain muuta ehkä tärkeämpää. Mahdollisesti iälläkin alkaa olla vaikutusta asiaan. Nuorempana tuntui olevan aina enmmän aikaa ja ehti paljon enemmän asioita, oli enemmän energiaa toteuttaa ja tehdä kaikkea. Silloin jopa ompelin paljon vaatteita takkeja myöten itselleni, nyt en saa paljoakaan aikaiseksi, ainakaan itselleni.

Viime vuonna kuitenkin innostuin, ja ihme kyllä ehdinkin, ompelemaan jonkin verran tyttärelleni ja se onkin helpompaa ja hauskempaa, kun on "elävä mallinukke", jonka päälle vaatteita voi tarpeen tullen aina sovittaa. Itselle se on paljon vaikeampaa. Sitä paitsi olen huono ostamaan kaavoja ja valmiita malleja. Olen sellainen "tee se itse"-ihminen, niin että suunnittelen aina kaiken alusta asti itse, ja sitten käytän vanhoja vaatteita mittoina uusiin vaatteisiin. Se on kyllä vähän vaikeampaa, mutta tuskin uudet kaavat ja mitatkaan aina menevät nappiin, sitä kun on vuosien varrella tullut kaikenlaisia ylimääräisiä kurveja ja makkaroita, joita ei valmiista kaavoista löydy! Kaavoja olisi siis joka tapauksessa muuteltava itselle sopiviksi. Tässä vähän kuvia ompelusteni tuloksista:

Tämän tunikan pellavasta suunnitteli tyttäreni oikeastaan itse värejä myöten. Yhdessä sitten keksimme käyttää eläviä mansikan lehtiä ja tekstiiliväriä, joilla painoimme lehtikuviot kankaaseen. Tunika on jo pesty useita kertoja ja painetut lehtikuviot, samoin kuin nauha ja pitsikin ovat hyvin pysyneet haalistumatta ja väriä päästämättä kankaassa. Tämä on sellainen vaate jota ei taatusti tule toista samanlaista vastaan!

Tyttäreni teki Pariisin matkan viime keväänä ja tämä reipas puolihame tehtiin tyttären matkaa varten - ja tietenkin Ranskan väreissä. Se on helppoa ja reilua pesunkestävää puuvillaa ja raikkaan näköinen sinisten, punaisten tai valkoisten toppien kanssa. Olisi kyllä kaivannut silitystä ennen tämän kuvan ottoa, samoin kuin tuo edellinen tunika!!

Tämä yksinkertainen juhlaleninki tehtiin tyttären joulujuhliin. Ainoana koristeenaan irroitettava ruusuke toisella olkapäällä. Lisäkoristeena ja pisteenä I:n päällä on ikivanha kultakoristeinen pieni nappi.

Viime kesäksi ompelin tyttärelle alla näkyvän hellemekon ohuesta valkaisemattomasta puuvillasta ja virkkasin siihen yläosan ja hauskat taskut. Mekon malli ja pitsin ruusukuvio tietysti taas omasta päästä sommiteltu, samoin ruusut ja muoto taskuihin. Rinnan edessä kolme laskosta molemmin puolin väljyyttä antamaan. Tätä voi käyttää myös värillisten toppien kanssa mekon alla, silloin pitsin kuvio tulee vielä selvemmin esiin, niin kauan kuin iho ei ole vielä kauniisti ruskettunut mekon alla...! Alimmaisena vielä lähikuva yläosan pitsistä.

Olen huomannut, että lähes jokaiseen blogi-kirjoitukseeni olen kerännyt jotain kukka- tai luontoaiheitakin. En voi olla tekemättä sitä tälläkään kertaa - olen niin otettu, ihmeissäni ja ihastuksissani. 3 vuotta sitten jouluna ostin amarylliksen, kauniin ja punaisen. Se jostain ihmeellisestä syystä teki yhteen kukkaansa pyöreän siemenkovan. Säästin sen, ja kun se oli hieman alkanut kuivahtaa kylvin siinä olleet siemenet ruukkuun. osa niistä iti ja sain 5 pientä tainta. Ne alkoivat hyvin kasvaa, mutta jossain vaiheessa yksi surkastui. Neljä muuta ovat jatkaneet kasvuaan samassa ruukussa. Ne ovat olleet samalla länsipuolen ikkunalla paikallaan kesät ja talvet ja aika ajoin niistä on joku lehti kuivunut pois, mutta uusia on tullut jatkuvasti. Vain saamattomuuttani en ole tullut niitä erotettua omiin ruukkuihinsa, mutta olin ajatellut tehdä sen tänä kesänä kun huomasin että ne alkoivat työntää ylös tavallista paksumpia ja komeampia lehtiä. Otin sen jo esille sitä varten, kun yllätyksekseni huomasin, että yhdessä oli lehtien keskellä vana ja nuppu sen päässä. Sitten muutaman päivän kuluttua huomasin jo toisenkin nuppuvarren toisesta sipulista. Nyt amaryllisruukku on ollut olohuoneen pöydällä jo yli viikon ja ensimmäinen kukka on upeasti auennut. Siinä on kolme suurta hienoa kelloa. Toinen nuppu pullistuu pullistumistaan ja luulen että siitä aukeaa vielä useampia kukkia. Ja nyt päivä pari sitten huomasin, että aivan juuresta kolmannesta kasvista on myös tulossa kukkavarsi. Sekin on parissa päivässä kasvanut korkeutta monta senttiä. Upeat kasvit, jotka tuottavat nyt paljon iloa. En olisi ikipäivänä uskonut, että milloinkaan saan ihailla niin hienoja kukkia siemenistä, jotka panin multaan n. 3 vuotta sitten. Uusi haaste sitten onkin saada nämä kasvit kehittämään seuraavia nuppuja joulun aikaan, nythän nämä tulivat vähän väärään vuoden aikaan, kun olemme tottuneet näkemään amarylliksen tavallisesti kukassa jouluna!







Kuulemisiin! Terveisin, Rosmariini.