Ovia elämässäsi - Doors in your life

Hei pitkästä aikaa,

Kevät keikkuen tulevi, mutta tuntuu samalla olevan niin kiireinen ja samalla väsyttävä, ettei ole jäänyt sen enempää aikaa kuin energiaakaan päivittää blogia. Olemme juuri tänään katselleet kotona hieman kalenteria ihmetellen, miten saamme taas kaiken sinne mahtumaan , ja miten jaksamme kaiken käydä läpi minkä yritämme sinne tunkea. Tuntuu kuin ihminen nykyään jotenkin ahmisi enemmän ja enemmän tapahtumia, elämyksiä, matkoja ja kaikkea muka "välttämätöntä" tehtävää ja toimitettavaa, niin että elämä tulee jatkuvasti vain kiireisemmäksi ja kiireisemmäksi. Näitä asioita pohtiessa minulle tuli myös mieleen ajatus siitä, kuinka monta ovea sitä elämässään tuleekaan avanneeksi - sekä aivan konkreettisesti kuin myös symbolisessa mielessä. Osaatko sinä laskea kuinka monen oman kotisi, koulun tai muun opinahjon, viraston, kirkon, kaupan tai ystäväsi (tai jopa vihollisesi) ovea olet elämäsi aikana mahtanut avata?? Entä symbolisessa mielessä, kuinka monta uutta ovea avaammekaan elämässämme muuttaessamme elämämme suuntaa, oppiessamme uutta tai ottaessamme vastaan haasteita, aloittaessamme uuden ammatin tai työn, uuden ihmissuhteen jne. Tässä kuvien muodossa muutamia minun aivan fyysisiä, konkreettisia oviani. Osa niistä on minulle vain kuvia, ja muuten tuntemattomia ovia, mutta toiset ovista tunnen hyvin ja olen ne avannut monesti ja tulen niitä vieläkin avaamaan.

Värikäs lontoolaisovi ja toinen erittäin koristeellinen takorautaovi, tai ehkä pikemminkin portti.

Punainen ja kulunut, edelleen lontoolainen, mutta ei aivan yhtä hienostunut kuin nuo edelliset.

Olimme käymässä Trondheimissä marraskuussa. Siltä matkalta on tämä trondheimiläiskaupan koristeellinen ovi. Oli sunnuntai, joten en saanut ovea auki!

Tämän rauniotalon oven olen näyttänyt Kreetan matkamme esittelyssä , mutta se sopii näyttää vielä kerran tässäkin. Talon seinät tuskin pysyvät enää pystyssä, mutta ovi on jäljellä. Kuka tai ketkä ovat mahtaneet asua tässä talossa, millainen oli heidän elämänsä, missä he ovat nyt, elossa tai kuolleita? Tätä ovea ei taideta enää avata. Mahtaako kukaan enää tuntea heidän historiaansa. Tällaiset elämää nähneet ovet herättävät aina minun mielenkiintoni.

Ja vastakohdaksi upean rakennuksen upea ovi. Tämä on n.k. Stiftesgårdenin ovi. Se on hieno rakennus Trondheimin kaupungissa, paikka jossa Norjan kuninkaalliset asustavat oleskellessaan kaupungissa. Kuninkaallisuus näkyy jo kaiteen kruunuistakin.

Tässä eräs Ruotsin Mariefredin vanhoista taloista ikivanhoine ovineen. Yhden näistä ovista olen avannutkin pari kertaa. Siinä oli nimittäin ennen antiikki/kirpputorikauppa!

Tämä alla oleva ovi kuuluu Nizzassa olevaan kiinteistöön, jonka toisessa kerroksessa oli työpaikkani kaunis asunto, jota henkilökunta saattoi lainata. Sitä ovea olen availlut montakin kertaa, mutta en enää, koska vuokrasopimus sanottiin irti jo joitakin vuosia sitten.

Tässäpä jälleen edellisen vastakohta, tyylikkäästä ranskalaisasunnon ovesta kesämökin "puuceen" oveen. Tällä ovella on kuitenkin omat muistonsa, sillä olen sen itse suunnitellut ja isäni kanssa aikanaan rakennellut kasaan. Känkkyräinen luonnonpuinen kädensija on muisto joltakin metsäretkeltä.

Tämä ovi on "matkamuisto" Tunisian Djerbasta. Tyypillinen sininen väri tunisialaisissa rakennuksissa.

Alla taas on yksi "parhaista ovistani". Se on Barcelonalaisen, hyvin erikoisen ja pienen ravintolan ovi, pieneltä kujalta. mutta muisto suuresta päivästä, kun vietin pyöreiden vuosien syntymäpäivää tuossa kaupungissa. Tyttäreni oli minulta salaa tilannut täältä pöydän seurueellemme ja sekä paikka että ruoka olivat hyvin erikoiset. Meny koostui yhdistelmistä ja makuelämyksistä, joita emme olleet koskaan ennen saaneet, sekä hyvää että mieleenpainuvaa!

Ja lopuksi oma ovemme pari vuotta sitten talvella, joulun jälkeen kuvattuna. Havut ja köynnös vielä jäljellä, mutta havunoksista joulukoristeet jo poiskorjattuna. Vanha messinkinen leijona (=kolkutin) vartioi oveamme.

Ovi, jonka olisin mielelläni halunnut tähän mukaan, on vanhasta lapsuudenkodin saunastamme Suomessa, mutta siitä minulla ei ole digikuvaa. Kun löydän paperikuvan, niin kopioin sen tänne blogiini, sillä se ovi oli upea, tummunut ja paksuista lankuista tehty, siinä oli vanha suuri rautahaka ja komeat saranat . Siihen rakkaan saunan oveen liittyi myös paljon saunanlämpöisiä varhaislapsuuden ja nuoruuden muistoja .

Mitkä ovat olleet sinulle tärkeitä tai muuten mukavia ovia elämässäsi? Ehkäpä tämä voisi kulkea haasteena lukijoilleni: esitäpä vaikka kolmesta viiteen merkittävää ovea elämästäsi, fyysisiä tai symbolisia!

Terveisin, Rosmariini