perjantai 29. heinäkuuta 2011

Kesälomapäviä - 6 - Holidays

Kesäkuvia lyhyin selityksin - Summerphotos with short comments

Kukkaruukku on tyyppiä "Prins Eugens Waldemarsudde", kirpputorilöytö netistä (2 kpl).The flowerpot is a fleet from net auction, and they (2 pcs) are designed by the Swedish Prince Eugen in Waldemarsudde.
Tämän "punatakin" äkkäsin pensaan lehdellä pesevän itseään. Nimi tuntematon, pituus noinn reilut 3,5 cm. Ei pitänyt kamerastani, vaan lehahti lentoon kun yritin työntää nenääni lähemmäs hänen henkilökohtaista elämäänsä.

This "redcoat" I suddenly saw on some bush blades washing himself. Name unknown, lenghth about 3,5 cm. He did not like my camera, but desided to fly away when i stuck my nose too near his private life!
Mikke taas kerran tähystämässä, hän pitää veneessä olemisesta ja vedestäkin niin kauan kuin jalat yltävät pohjaan, mutta ei halua mennä uimaan. Ehkä hänellä on isävainajani mietelause mielessään: " vesi on hyvää, mutta sopii vain paatin alle" - eli ei sinne uimaan mennä!
Mikke likes to have over look, he likes to be in boat and water, too, so long his feets are on the bottom, but he will not swim. Maybe he thinks like my late father: "water is fine, when it's under the boat" - it means: you do not swim in it!
Viimeiset auringonsäteet valaisevat kuivia männynoksia.
The last sunrays lighten up dry pine branches.
Kissa seuraa katuelämää Mariefredissä, toisen kerroksen ikkunasta
A cat follows life on the street in Mariefred, from a window on 2nd floor.
Mariefred ja kirkko aurinkoisena päivänä - nähtynä Gripsholmin linnalta päin.
The town Mariefred and church on a sunny day - seen from Gripsholm Castle side.

Äiti ja viisi pientä. A mother with five small ones.
Keltakirjava perhonen jonka nimeä en myöskään tunne, pysähtyi hetkeksi juomaan matkalla
Yellowish butterfly, unknown to me, stopped for drinking on its way.

Suuret kissankellot vai ovatko kurjenkelloja, ovat minun suosikkejani kesäkukissa. Nämä taittuivat vahingossa heinää niitettäessä ja pääsivät mökin maljakkoon. Ne ovat nyt kestäneet siinä puolitoista viikkoa ja kaikki nuputkin avautuivat. Maljakko on muuten myös kirpputorilöytö muutamien vuosien takaa, pöytäliina taas omaa tuotantoa nuoremmilta vuosilta, kun minulla oli kurssilta lainassa kangaspuut ja pääsin kokeilemaan sellaistakin käsityötä.

These big blue bells are my favorite summerflowers, but I do not know the right name t o these. They were broken by mistake, when grass were cutted near cottage and I took them in a vase. They have hold on one and a half week and all the buds have open theyselves, too.

The vase is also a fleet found, some years ago, on net auction, but the tabelcloth is my own production from my earlier years when I once could borrow a little loom home and could try also this kind of work.



Rosmariini

torstai 28. heinäkuuta 2011

Kesälomapäiviä - 5 - Holidays

Kesämökin keittiöstä ja muualta:


From summercottage kitchen and else where:


On vaikeaa irrottautua Norjan kauheista tapahtumista ja yrittää blogata aivan muista asioista. Ajattelinkin ensin odottaa kunnes olemme jälleen kotona ja arjessa kiinni, ottaen hieman välimatkaa tapahtuneisiin. Sitten toisaalta ajattelin, että silloin odottavat taas loman aikana kerääntyneet työasioiden selvittämiset, ja työpaikalla pikku hiljaa muutto takaisin pääkonttorin tiloihin (osastonihan on ollut "evakossa" toisessa rakennuksessa niin kauan kuin päätalossa on tehty remonttia), pojan muutto takaisin Trondheimiin ja siellä uuteen asuntoon (Sveitsissä vietetyn välivuoden jälkeen) ja kaikenlaiset muut kotihommat ja velvoitteet - ja samalla tulemme vielä lähemmäs Norjan ja Oslon traagisia tapahtumia, niin että ehkä nyt viimeisinä lomapäivinä on yhtä hyvä yrittää blogata hieman lisää, kun vielä on aikaa ja rauhaa.

Tässä vaiheessa haluan myös kiittää kaikia ystäviäni, jotka huolestuneina ovat lähettäneet maileja Oslon tapahtumien jälkeen ja tiedustelleet onko meillä kaikki hyvin ja missä olemme. Meillä siis kaikki hyvin lomalla ja mökillä Ruotsissa, mutta tottakai ovat Norjan tapahtumat lyöneet leimansa meidänkin lomaamme, ja huomattavasti tavallista enemmän on vietetty aikaa TV:n ja uutisia ja raportteja seuraten, keskustellen ja surren kaikkien uhrien ja heidän perheittensä ja lähiystävien kohtaloita ja tunnelmia. Jopa meidänkin lähipiiristämme on löytynyt henkilö, joka on henkilökohtaisesti kärsinyt tyttärensä menetyksen Utøyan kauhunhetkien seurauksena. Elämän on kuitenkin jatkuttava - joten unohtamatta tapahtumaa ja uhreja, yritämme palata jokapäiväiseen elämään.

Lomalla on vähän omat ruokatapansa - ehkä - mutta meillä ainakin on grillaaminen aina yksi parhaista kesän ruokahetkistä. Sitä harrastetaan sekä kotona että mökillä, silloin kun sää sallii.



Ja grillimestarina on tietysti isäntä itse - ja täydellä syyllä ja arvostuksella - hän taikoo ehdottomasti parhaimmat pihvit, kalat, grillivartaat ja mitä nyt sinne keksimme laittaakaan. Näin mökilläkin jälleen, olemme syöneet porsaan fileitä, pihvejä, makkaroita, grillivartaita, ananasta, paprikaa jne.





Kun olemme Ruotsissa ja mökillä, ostamme usein Fazerin tummaa leipää muodossa tai toisessa. Norjassa ei joka kaupasta Fazerin leipää saakaan, mutta täällä Ruotsissa se on tavallisempaa, ehkä syystä, että täällä asuu niin paljon suomalaisia ja heidän jälkeläisiään, niin että suomalaisnen ruokakulttuurikin on täällä saanut enemmän jalansijaa ja kannattajia. En ole löytänyt esim. mämmiä Norjan kaupoista, mutta täällä sitä on useimmiten saatavissa ainakin monin paikoin Tukholman lähistöllä ja ns. suomalaisseuduilla.

Nämä ohuet revityt hapanleivät ovat tosi hyviä. Minä rakastan niitä suomalaisen emmentaalin tai muun vastaavan juuston kanssa. Mmmm!







Minun vanhempani aikanaan olivat tosi innokkaita kalastamaan ja silloin paistettiin monet komeat hauet uunissa, ahvenet pannulla, oli kalakeittoa ja muuta, mutta "pojasta on polvi pahentunut" täytyy sanoa, tai tässä tapauksessa kyllä tyttärestä. Mutta vaikka aikanaan nuorempana vanhempieni kanssa olin innokas kalastaja minäkin, niin nykyään olen niin hentomielinen, etten itse halua enää kiskoa kaloja järvestä (tai merestä) vaikka kalaa mielelläni syönkin, ja niinpä on turvauduttava kauppojen kalatiskiin täälläkin, jos haluamme syödä kalaa mökillä. Fazerin hapanleipä olisi ollut minun ykkösvalintani keiton seuraksi, mutta tällä kertaa päädyimme kokeilemaan tuoretta patonkia ja kyllä sekin toimi - kaikki katosi eikä muruakaan jäänyt ja keittokin lusikoitiin pohjaan asti. Tämän keiton ainekset olivat: kolme eri kalatyyppiä, perunoita, sipulia, suolaa ja pippuria, paljon tilliä, kalalientä, pakasteherneitä ja porkkanoita, vettä ja ruoanlaittokermaa.



Jäkiruokana on ollut marjoja tai hedelmiä, vaniljakastiketta ja/tai jäätelöä, voiko sen parempaa kesäjälkiruokaa ollakaan. Yksi ehdottomista suosikeista on juuri murskatut vadelmat ja mustikat sokerin kanssa sekaisin ja vaniljakastiketta päälle. Marjat ovat myös kauniita katsella, sekä vadilla että luonnossa.



Kesäterveisin,

Rosmariini

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Lomapäiviä, jähmeessä - Holidays, still frozen

Ystävät,
Emme voi laskea kukkia uhrien muistolle Ruotsista käsin, lasken ne blogjni välityksellä.




...en pysty jatkamaan lomapäivieni kuvaamista, kaikki tuntuisi väärältä niissä tilanteissa ja tunnelmissa, joissa yhä elämme. Lähes kaikki ohjelmat ja uutiset tavalla tai toisella kommentoivat, muistavat, reagoivat ja ajattelevat viime perjantain uhreja. Yhä edelleen kyyneleet valuvat katsoessa ja kuunnellessa raportteja tapahtumasta ja tapatumapaikalta, yhä edelleen on uhreja kateissa, ja hetki hetkeltä tuntuu kauheammalta kuunnella tietoja murhaajan kommenteista- "tämä oli brutaalia, mutta välttämätöntä". Millainen peto hän oikein on, mikä hirvittävä tunteetont hirviö, sadisti suorastaan - jos olen lukenut/kuullut/ymmärtänyt oikein hän oli vain nauranut ja huudahdellut tyytyväisenä jokaisesta saamastaan uhrista. Kuka olisi voinut uskoa, että viime perjantain tapahtumat eivät vieläkään ole loppuunviety, yhä vielä voi löytyä kuolonuhreja, joita tällä hetkellä on jo 93, tai joku haavoittuneista voi vielä menehtyä

Meille oli vaikeaa sulattaa tätä kaikkea, oli pakko paeta ulos mökiltä, muuten emme pysty olemaan seuraamatta TV:n uutis- ja raporttilähetyksiä, jotka enimmäkseen edelleen sisältävät tämän hirveän terrori- ja murhaperjantain puimista. Teimme pienen retken Taxingen "Kakeslott"iin eli Taxingen ns. kakkulinnaan. Se on vanha linna, josta on tehty turistinähtävyys ja jonka erikoisuutene on nykyään kahvi/kakkutarjoilu, kymmenittäin erlaisia kakkuja pienistä suuriin ja suurista pieniin, suklaasta marjoihin, kermaan, vaniljakreemiin ja kaikkea siltä väliltä.

Kaikesta tästä kirjoittelen joskus myöhemmin. On pakko saada ensin vähän välimatkaa viimeisiin Norjan tapahtumiin, ja hieman mielen ja ajatusten rauhaa.


En voi olla ajattelematta sitä kauhua, surua ja kaipausta, jota ne henkilöt tuntevat, jotka ovat menettäneet omaisiaan perjantain tapahtumissa, ja heidän vaikeuttaan ymmärtää Anders Behring Breivikin uskomattoman hirvittäviä tekoja ja hänen motiivejaan. En tiedä voiko kukaan sitä tehdä. Ja siitä huolimatta, että jokaisella ihmisellä on oikeus puolustusasianajajaan, olen aina ihmetellyt, että miten ihmeessä joku asianajaja pystyy ja voi löytää mitään puolustettavaa tällaisten tekojen tekijälle!! Siitä huolimatta, että minusta hänen tekonsa ovat täysin mielenvikaisen ja sairaan tekoja, en voi edes sitä hyväksyä puolustettavaksi, koska hän on vaikuttanut niin täysin laskelmoiden ja suunnitellen ja täydellä vakaumuksellaan tehneen kaiken, ja toteuttanut suunnitelmansa lopuksi myös kylmän harkiten ja rauhallisesti. Sitten hän antautuu poliisille rauhallisesti yrittämättä lopettaa omaa elämäänsä. Haluaako hän vielä elää ja nautiskella maineestaan, nähdä, että on saanut tekonsa ja nimensä sekä Norjan, että maailman historiaan??! Mikä hirviö!

Siitä huolimatta että olemme tunteneet, että nyt on pakko alkaa ajattelemaan muutakin kuin perjantain traediaa Norjassa, niin olen ollut positiivisesti yllättynyt ja kiitollinen siitä, että Ruotsin TV ja radio on lähes jatkuvilla suorilla lähetyksillään Norjasta ja monilla muilla uutislähetyksillään pitänyt meidätkin ajan tasalla tapahtumista, ja samalla osoittanut näin mös osanottonsa naapurimaan murheeseen.

Trots att vi nu känner att vi måste börja också tänka på annat än fredagens tragedi i Norge, så måste jag säga att jag har varit mycket positivt överraskad och tacksam, att Sveriges TV och Radio har med sina nästan uavbrutna och direkte sändningar och andra nyheter har holdt oss så gott a jour med händelser , och samtidig visat sin deltagelse och kondoleans till grannlandets
sorg.

In spite of that we now feel that we must begin to think also to something els than only the friday's tragedy in Norway, so I have been positively surprised and thankful for, that the Swedish Television and Radio have almost non-stop and directprograms from Norway and other news programs have hold also us up to date of the happenings, and at the same time showed its condolence and part taking on neighbour country's sorrow.


Rosmariini

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Lomapäiviä - Musta päivä - 3 - Holidays - Black Day

Kesäpäiviä mökillä Ruotsissa, Mariefredissä - Oslon musta päivä - The black Day of Oslo



- Kesken tähän asti upeimman ja kuumimman kesälomapäivän, keskellä rauhallista iltapäivää, kesken jäätelöannoksen kesäisen Mariefredin keskustassa pirisee yht'äkkiä tyttären kännykkään hirveä uutinen kotoa: voimakas pommiräjähdys keskellä Osloa, hallitusrakkennusten tuntumassa ja myös välittömässä läheisyydessä katua, jolla itse tilapäisesti olen istunut töissä.




Kello oli puoli neljän paikkeilla iltapäivällä ja ajatus kulkee helposti tilanteeseen, että itse olisin




juuri voinut olla astumassa työpaikaltani kadulle, jolla pommin aiheuttama paineaalto löi, esineet ja lasinsirut lentelivät, ihmiset olivat paniikissa ja täydellinen kaaos vallitsi. Olen omasta puolestani iloinen, että olin lomalla ja kaukana tuosta kaikesta, olen myös iloinen, että ainakin ensimmäisen tiedusteluni jälkeen vaikuttaa, että kaikki työtoverini ovat myös kunnossa ja turvassa. Viimeisen tiedon mukaan, joka nyt juuri on tullut TV:stä on ilmoitettu, että 7 henkeä hallitusrakennuksissa on saanut surmansa pommin johdosta. Voi vain kuvitella näiden henkilöiden omaisten ja lähimmäisten surua ja kauhua.








Samaan aikaan yhä edelleen on epäselvää, mitä Utöyan saarella oikein on tapahtunut, tilanteessa, joka on osittain edennyt samanaikaisesti hallituskvartaalin pommitapahtuman kanssa. Siellä poliisiksi pukeutuneen henkilön pelätään ampuneen useita nuoria ihmisiä Työväen puolueen nuorisojaoston leirillä. Henkilö on kai nyt saatu kiinni, mutta on edelleen epäselvää montako siellä on mahdollisesti saanut surmansa ja kuinka moni loukkaantunut ampujan luodeista. Molempien tapahtumien oletetaan olevan yhteydessä toisiinsa. Terrori on saapunut Pohjoismaihin! Tämä oli Oslon musta päivä, joka jää sekä Norjan että maailmankin historiaan.








Sekä Ruotsin että Norjan TV luonnollisesti seuraa edelleen tilannetta ja sen selvittelyä, ja vaikka olemme lomalla, tuntuvat tapahtumat pelottavina ihan luissa ja ytimissä ja tietenkin seuraamme kaikkea sekä TV:stä, netistä sekä kännyköiden välityksellä suoraan Norjassa asuvilta kontakteiltamme. Minä ihmettelen myös onko edes osastoni toimisto Oslossa hallituskvartaalin läheisyydessä jäljellä, vai pelkkänä sotkuna lasinsiruja täynnä. Tosin meidän piti sieltä heti loman jälkeen muutenkin muuttaa takaisin korjatun ja uusitun pääkonttorin tiloihin, mutta tuntuu pelottavalta ja pahalta palata viikon kuluttua ehkä edelleen jonkinlaisen kaaoksen keskelle ja nähdä omin silmin terrorismin jäljet. Ei ole edes varmaa jos kadut ja rakennukset on avattu kaaoksen jälkeen yleisölle, vai ovatko tutkimukset ja korjaukset kesken.








Tiedän, että loman loppua tulevat nämä ajatukset paljon häiritsemään, ja pienoinen pelko pohjalla tulevaisuudessa Oslon keskustassa liikkumisesta nakertamaan. Mutta ehkä täytyy uskoa kohtaloonsa, se mitä tapahtuu, tapahtuu, eikä sitä voi paeta, parempi siis olla ajattelematta. Soisin vain, että minun kuin muidenkin kohtalon sinetöisi joku muu voima kuin Al Qaida tai muut hullut terrorit.




Kaikesta huolimatta, toivon kaikille rauhallista kesäpäivää, iloitkaamme niistä hyvistä ja rauhallisista hetkistä entistä enemmän, silloin kun voimme, huomisesta kun emme voi tietää.
Terveisin,
Rosmariini
P.S. Viimeisin tieto juuri kun minun piti tämä julkaista, kertoo että kuolleita Utøyan saarella saattaa olla yli 30, ja kuolleita henkilöitä makaa ja kelluu saaren rantavesissäkin - voi tätä sairasta kauheaa maailmaa.....mihin olemme menossa!!!

Kesälomapäiviä 2 - Holidays 2

Kesälomapäiviä mökillä Ruotsissa, Mariefredissa

Mainitsin edellisessä postauksessa, että kesälomaan tietenkin ja valitettavasti mahtuu myös sadepäiviä, joista en pahemmin välittäisi. Sisällä tulee istuttua muutenkin turhan paljon, ja jos lomallakin sataa, niin ulkona ei paljon huvita olla silloinkaan. Mutta totta puhuakseni ei tämän loman aikana vielä ole oikeastaan ollut kuin yksi "sateinen" päivä. Mutta melko monena päivänä on satanut ainakin kerran, tai sitten yöllä. Viimeiset kolme ovat nyt olleet täysin sateettomia, ihme! Yllä oleva kuva on eräästä iltapäivästä jolloin taas kerran oikea rankkasade valui alas, mutta samaan aikaan aurinko näkyi hieman pilvien raosta sateen läpi. Alakuvassa yläkuvassakin näkyvä kataja, mutta sateen jälkeen, kun aurinko jälleen tuli kunnolla esiin, ja kataja näytti kuin helmipuulta auringon valoa vasten. Oksat kimalsivat tuhansien vesipisaroiden koristamana! Todella kaunista, jotain jota en ainakaan minä pysty kunnolla kamerallakaan ikuistamaan, ne ovat vain niitä luonnon upeita hetkiä, jotka pitää juuri luonnossa ja oikeasti ehtiä näkemään.

Edelleen ihania kesäpäiviä toivottaen,

Rosmariini




tiistai 19. heinäkuuta 2011

Kesälomapäiviä 1 - Holidays 1

Kesälomalla, mökillä Ruotsissa, Mariefredin ympäristössä.
Hei blogilaiset ja muut lukijat ja ystävät,

kesä kuluu niin hurjaa vauhtia, niin kuin olen aiemminkin todennut, ja samoin aika muutenkin. Kesälomasta on jo kulunut kolmas osa, mutta yritetään nauttia eikä surra vielä sen loppumista, eikä sadepäiviäkään, vaikka niitäkin lomaan mahtuu - vastoin toiveitani!

Kesä on kulunut jo niin pitkälle, että marjat ovat kypsyneet, metsämansikat ovat jo osin ylikypsiä, mutta että mustikat ja vadelmatkin ovat jo aivan poimimiskypsiä oli minulle yllätys loman alussa. Villivadelmat ovat sitäpaitsi tosi upeita tänä vuonna - ainakin täällä meidän mökkimme ympäristössä - suuria, mehukkaita ja puhtaita. En ole löytänyt vielä yhtäkään. jossa olisi ollut mato. Ei kestänyt kovinkaan kauan kun venerannasta palatessani, n. 5 metrin matkalta poimin pussiin tämän lautasellisen verran mukaani. Nyt pitäisi jonain päivänä mennä oikein ahkeroimaan, että saisi villivadelmahilloa talveksi, se on ihan parasta hilloa!

Hetkessä poimin myös mökin kulmalta metsämansikat ja mustikat, ja päätettiin laittaa metsämarja-muffinseja. Vadelmia tosin oli niin paljon, että niitä jäi vielä mustikoiden ja vähäisen sokerin kanssa survottuina aamiaisleipien päälle seuraavaan aamuunkin. Todellista tuorehilloa! Muffinsitaikinasta taas tuli niin suuri, että päätettiin laittaa se pienelle pellille, mutta sitäkin riitti vielä muffinsivuokiinkin. Voiko kesä paremmalta maistua kuin tuoreessa marjaleivonnaisessa ja marjoissa sellaisenaan!!

Marjaterveisin,

Rosmariini