Kesämökin keittiöstä ja muualta:
From summercottage kitchen and else where:
On vaikeaa irrottautua Norjan kauheista tapahtumista ja yrittää blogata aivan muista asioista. Ajattelinkin ensin odottaa kunnes olemme jälleen kotona ja arjessa kiinni, ottaen hieman välimatkaa tapahtuneisiin. Sitten toisaalta ajattelin, että silloin odottavat taas loman aikana kerääntyneet työasioiden selvittämiset, ja työpaikalla pikku hiljaa muutto takaisin pääkonttorin tiloihin (osastonihan on ollut "evakossa" toisessa rakennuksessa niin kauan kuin päätalossa on tehty remonttia), pojan muutto takaisin Trondheimiin ja siellä uuteen asuntoon (Sveitsissä vietetyn välivuoden jälkeen) ja kaikenlaiset muut kotihommat ja velvoitteet - ja samalla tulemme vielä lähemmäs Norjan ja Oslon traagisia tapahtumia, niin että ehkä nyt viimeisinä lomapäivinä on yhtä hyvä yrittää blogata hieman lisää, kun vielä on aikaa ja rauhaa.
Tässä vaiheessa haluan myös kiittää kaikia ystäviäni, jotka huolestuneina ovat lähettäneet maileja Oslon tapahtumien jälkeen ja tiedustelleet onko meillä kaikki hyvin ja missä olemme. Meillä siis kaikki hyvin lomalla ja mökillä Ruotsissa, mutta tottakai ovat Norjan tapahtumat lyöneet leimansa meidänkin lomaamme, ja huomattavasti tavallista enemmän on vietetty aikaa TV:n ja uutisia ja raportteja seuraten, keskustellen ja surren kaikkien uhrien ja heidän perheittensä ja lähiystävien kohtaloita ja tunnelmia. Jopa meidänkin lähipiiristämme on löytynyt henkilö, joka on henkilökohtaisesti kärsinyt tyttärensä menetyksen Utøyan kauhunhetkien seurauksena. Elämän on kuitenkin jatkuttava - joten unohtamatta tapahtumaa ja uhreja, yritämme palata jokapäiväiseen elämään.
Lomalla on vähän omat ruokatapansa - ehkä - mutta meillä ainakin on grillaaminen aina yksi parhaista kesän ruokahetkistä. Sitä harrastetaan sekä kotona että mökillä, silloin kun sää sallii.
Ja grillimestarina on tietysti isäntä itse - ja täydellä syyllä ja arvostuksella - hän taikoo ehdottomasti parhaimmat pihvit, kalat, grillivartaat ja mitä nyt sinne keksimme laittaakaan. Näin mökilläkin jälleen, olemme syöneet porsaan fileitä, pihvejä, makkaroita, grillivartaita, ananasta, paprikaa jne.
Kun olemme Ruotsissa ja mökillä, ostamme usein Fazerin tummaa leipää muodossa tai toisessa. Norjassa ei joka kaupasta Fazerin leipää saakaan, mutta täällä Ruotsissa se on tavallisempaa, ehkä syystä, että täällä asuu niin paljon suomalaisia ja heidän jälkeläisiään, niin että suomalaisnen ruokakulttuurikin on täällä saanut enemmän jalansijaa ja kannattajia. En ole löytänyt esim. mämmiä Norjan kaupoista, mutta täällä sitä on useimmiten saatavissa ainakin monin paikoin Tukholman lähistöllä ja ns. suomalaisseuduilla.
Nämä ohuet revityt hapanleivät ovat tosi hyviä. Minä rakastan niitä suomalaisen emmentaalin tai muun vastaavan juuston kanssa. Mmmm!
Minun vanhempani aikanaan olivat tosi innokkaita kalastamaan ja silloin paistettiin monet komeat hauet uunissa, ahvenet pannulla, oli kalakeittoa ja muuta, mutta "pojasta on polvi pahentunut" täytyy sanoa, tai tässä tapauksessa kyllä tyttärestä. Mutta vaikka aikanaan nuorempana vanhempieni kanssa olin innokas kalastaja minäkin, niin nykyään olen niin hentomielinen, etten itse halua enää kiskoa kaloja järvestä (tai merestä) vaikka kalaa mielelläni syönkin, ja niinpä on turvauduttava kauppojen kalatiskiin täälläkin, jos haluamme syödä kalaa mökillä. Fazerin hapanleipä olisi ollut minun ykkösvalintani keiton seuraksi, mutta tällä kertaa päädyimme kokeilemaan tuoretta patonkia ja kyllä sekin toimi - kaikki katosi eikä muruakaan jäänyt ja keittokin lusikoitiin pohjaan asti. Tämän keiton ainekset olivat: kolme eri kalatyyppiä, perunoita, sipulia, suolaa ja pippuria, paljon tilliä, kalalientä, pakasteherneitä ja porkkanoita, vettä ja ruoanlaittokermaa.
Jäkiruokana on ollut marjoja tai hedelmiä, vaniljakastiketta ja/tai jäätelöä, voiko sen parempaa kesäjälkiruokaa ollakaan. Yksi ehdottomista suosikeista on juuri murskatut vadelmat ja mustikat sokerin kanssa sekaisin ja vaniljakastiketta päälle. Marjat ovat myös kauniita katsella, sekä vadilla että luonnossa.
Kesäterveisin,
Rosmariini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti