Elokuun pimeneviä iltoja, kuutamoa, ja toivottavasti vielä lämpimiä säitä!
Minä olin nuorempana kova ompelemaan itselleni vaatteita, mutta jossain vaiheessa se jäi vähemmälle ja kutominen ja virkkaaminen veivät voiton. Itselle on myös hieman hankalaa ommella, jos ei ole sovitusnukkea - ja minulla ei sellaista ole! Aikanaan on kuitenkin tullut hankittua kaikenlaisia kangaspaloja laatikon pohjalle, minne osa sitten on jäänytkin, kun ompeluinnostus hiipui. Nyt ajattelin yrittää niitä hyödyntää ja kaivoin mm. erään intialaistyylisen voimakaskuvioisen, mutta hieman tumman kankaan esiin, ja ajattelin, että ehkä sille löytyisi käyttöä pikkumekkona loppukesän menoihin ja tummuviin iltoihin. Halusin hyvin, hyvin yksinkertaisen mallin, vain hieman kellon helmasta, muuten polvipituisen ja suoran ja lyhythihaisen, koska kangas itsessään on melko voimakas.
Erinäisten sovituskertojen jälkeen peilin edessä, alkoi mekko tulla valmiiksi. Mutta kaikesta kuvioinnistaan huolimatta se tuntui kuitenkin vaativan jotain piristeeksi ja lisukkeeksi, koska kangas on mustapohjainen ja
siis melko tumma. En kovinkaan usein käytä leninkien kanssa vyötä, joten muu vaihtoehto pitäisi löytyä.
Olimme tyttäreni kanssa pienellä ostosmatkalla ja silloin etsin mekkoon sopivaa helminauhaa tai muuta lisuketta. Löysinkin sattumalta aivan uuden kaupan, missä löytyi helminauhoja joka lähtöön ja kaikissa mahdollisissa väriyhdistelmissä. Löysin kaksi, joiden iloisen väriset suuret pompulat tuntuivat sointuvan mekon kankaan värehin. Valitsin niistä pisimmän ja sen pirteämmän vaihtoehdon ajatellen, että se on myös kesäisempi ja sopii moniin muihinkin t-paitoihin yms., eikä ole liian elegantti minun omaan tyyliinikään. Joku ehkä ajattelee, että miksi kirjava helminauha kirjavaan mekkoon. Tosiasia on kuitenkin se, että kokeilin paria yksiväristä kaulakorua kaupassa mekon kangaspalaa vasten, samaa rosanvivahdetta kuin kankaassa ja toista keltasävyistä. Kummatkin hävisivät kangasta vasten täysin, eivätkä antaneet mitään. Valitsemani helminauha minusta sen sijaan kevensi sopivasti yksinkertaista, mutta tummakuvioista mekkoani.
Mitäpä te tykkäätte? Alla vielä lähikuva mekosta ja helminauhasta.
Myöhemmin kotona huomasin vaatekomeroani penkoessani, että minullahan on myös kevyt ja yksinkertainen vetoketjujakku, joka varmaan sopisi mekon pariksi. Ja näinhän olikin:
Itse innostuin tämän tekeleen mukana uudelleen vaateompelusta, niin että suunnitelmissa on jo uusikin mekko.
Lisäksi eräs kangas odottaa toteuttamista jakuksi tyttärelle, samoin kuin eräs toinen kangas, myös tyttärelle, mutta hänen vanhan nojatuolinsa uudelleen päällystämiseksi. Tekemistä siis riittää, en pode pulaa ajanvietteestä, mikä tietysti on hyvä asia!
Tervehdyksin,
Rosmariini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti