Nyt alkaa olla aika tehdä jotain puutarhassa! Lumet ovat käytännöllisesti katsoen hävinneet ja kukkepenkit, ruohikot ja kasvit näyttävät myös toivottomasti talviunilta heränneiltä. Hieman talviunelta heränneeltä vaikutti tämä kyyhkynenkin, istuskeli iltapäivällä katselemassa puuhiamme, ja aina vähän väliä näytti nukahtavan oksalleen! Varmaankin sama, joka viime vuoden keväällä kävi syömässä partnerinsa kanssa. Mutta nyt näytti hyvin yksinäiseltä. Onkohan puoliso hylännyt sen, tai ehkä viimevuotinen kilpakosija on tänä vuonna onnistunut paremmin, tai sitten on liian aikaista vielä näyttää tunteita! Muista lintuhavainnoista voin kertoa, että peipposet todellakin tulivat jo ihan parveittain silloin kolmisen viikkoa sitten, jolloin mainitsin siitä blogissanikin, vaikka lunta oli silloin vielä vaikka kuinka paljon. Ja nyt menneellä viikolla eli pääsiäisen jälkeisenä tiistaina näin, että tuttu ja monivuotinen asukas työpaikkani kattoterassilla oli myös palannut. Västäräkkihän siellä iloisesti heilutteli pyrstöään ja varmaan oli tarkistamassa vanhan majapaikkansa kuntoa.
Mutta nyt on ainakin aika alkaa siivoamaan puutarhassa...
Pumpulinkasvatustako? Ei vaan viimevuoden siemensatoa syysastereista. Jäivät taittelematta pois syksyllä. mutta otin vielä kuvia, ennen kuin korjasin kaiken pois.
...ja talviunelta herännyt tuhatjalkainen hämähäkki? Ei vaan pois sahattu pieni riippupaju.
Koristeellisena ja jännittävän näköisenä se on saanut jäädä joksikin aikaa terassillemme:
Kukkapenkkejä siivotessani on tällaisia kuoria tullut esiin huolestuttavia määriä, mutta en tiedä onko asukas enää talossaan, vai onko talvi korjannut satonsa. Kaunis kotilo joka tapauksessa.
Maaliskuun kuvassa tämä tulppaani oli vasta pieni punainen tynkä, mutta nyt alkaa jo näyttää lupaavalta!
Syreenin silmut paisuvat ihan silmissä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti