tiistai 29. joulukuuta 2009

Joulun kuvia - Christmas pictures

Hei ystävät!

Joulu tuli - ja meni. Tänä vuonna meillä kului joulunpyhät flunssan kera. Ei onneksi sikaflunssaa, mutta jokainen perheenjäsen on vuorollaan kuitenkin saanut kokea kunnon "vanhanajan" nuhaflunssan, mikä perheeseemme ilmestyi samaa vauhtia kuin lumi tuli taivaalta. Kun ennen joulua kehuskelin ettei ollut kylmää eikä lunta, niin joulupäivän aamuna oli lunta tullut jo noin 20 cm ja noin 30 cm lisää tuli seuraavana päivänä. Sen jälkeen nousi sitten pakkanenkin ja nyt sitä on useamman päivän ajan ollut 14 ja 20 miinusasteen välissä. Maisemat ovat kuin joulukortista otettu, joten siltä osin ei ole valittamista - mutta suren taas linturaukkoja, jotka kyyhöttävät oksillaan odottaen ruokamuruja ja samoin sorsat yhä kapenevassa purosessa jään kuroessa sitä umpeen. Tässä pieni kavalkaadi joulutunnelmistamme, johon mukaan mahtui mm. kaksi joulukonserttiakin tänä vuonna. Kaksi kuvaa alempana ovat KG:n eli Kristelig Gymnasiumin konsertista Oslon konserttitalosta. Tyttäremme kävi lukioluokkansa tuossa koulussa ja siltä ajalta opimme arvostamaan KG Sigers'iä ja koulun joulukonsertteja, niin että pitkästä aikaa mielellämme lähdimme muistelemaan menneitä ja kuuntelemaan heidän konserttiaan, vaikka olimme jo ehtineet myös nauttia Arve Tellefsenin ja Nidaros-kuoron konsertista pari viikkoa aikaisemmin. Nyt voimme alkaa laskemaan tunteja uuteen vuoteen, joulu kuluu aina liian nopeasti, nauttikaamme vielä hetkinen sen tunnelmasta!











Here are some of our Christmas feelings and atmospheres. Among other pictures there are two from a Christmas Consert given by the "Kristelig Gymnasium" in Oslo, where our daughter went her last three classes. We learned to like their conserts with "KG-Singers" so much that we wanted to here them again, after some years, though we already two weeds before had heard an other consert with the famous Arve Tellefsen and the Nidaros-choir. Our Christmas was marked with a hard "old times" type flue, which has gone through all family members. It came as suddenly and at the same time as the snow flow down from the heaven. On Christmas Day we had about 20 cm snow, and the next day there were 30 cm more. The landscape is beautiful as a Christmas card, but at the same time we also have got between minus 14 and 20 degrees C cold! I feel sorrow again for alla the birds which are frozen both on the greens and the ducks on a little beck which is frozen more and more. Now we can begin to tell the hours to the new year, soon the holidays are over and the normal working weeks are back. Christmas goes by so soon, let's enjoy the atmosphere a little while more!
Rosmariini

perjantai 18. joulukuuta 2009

5 päivää aattoiltaan - 5 Days to Christmas Eve!

Hei ystävät! On perjantai- ilta 18. joulukuuta ja 5 päivää jäljellä jouluun! Jouluvalmistelut jatkuvat varmaan niin muualla kuin meilläkin. Tuo alkukuva on muuten Jouluruusu, jonka pelastin ulkoa kukkapenkistä juuri ennen kuin ensimmäiset yöpakkaset alkoivat purra joskus marraskuun lopulla. Näin siinä hämmästyksekseni pari nuppua kukkapenkissä ja ilahtuneena päätin ottaa sen sisään joulutunnelmaa luomaan. Nyt se kasvattaa lisää nuppuja kellarimme hämärissä, ja nostan sen sisään valoon vasta viikon alussa, jolloin kukat varmaan alkavat sopivasti aueta joulupyhiksi. Sain sen lahjaksi viime jouluna ja istutin keväällä ulos, mutta en uskonut, että se minulla alkaisi koskaan uudelleen kukkimaan, eikä ainakaan juuri ennen joulua. Tosin lehdet ovat kärsineet jonkun etanan tai muun niitä jyrsiessä, joten niitä olen joutunut paljon leikkaamaan pois, ja leikkaan varmaan vielä lisääkin, jotta kukat pääsevät hyvin esille. On tosiaan hauskaa nähdä, miltä se sitten taas näyttää kun kukat kunnolla aukeavat. Viime keväiset upeat amaryllikseni sen sijaan ovat pikku hiljaa kellastuttaneet kokonaan lehtensä. Leikkasin ne lopulta pois ja panin sipulit lepäämään kellariin. Niistä ei siis ole iloa jouluksi, olisi kai pitänyt alkaa valmistelemaan niitä uuteen kukintaan aikaisemmin, mutta toistaiseksi olen ylpeä vain siitäkin, että ne on itse siemenestä kasvatettu. Enköhän ajan myöten opi myös käsittelemään niitä niin, että kukinta osuu oikeaan aikaan.
Minun joulupuuhasteluihini tänä vuonna on kuulunut myös mm. parin tällaisen rautalankasydämen vääntäminen. Tähän sydämeen olen kiinnittänyt ohuemmalla rautalangalla aikaisemmin syksyllä kerättyjä puolukanvarpuja, mutta kun marjoja ei niissä enää ole, niin pujottelin lankaan punaisia paljetteja ja kierittelin lankaa varpujen väliin niin, että punainen pilkottelee marjojen tapaan siellä täällä väriä ja eloa antamassa. Toiseen rautalankasydämeen kiinnitin ohuemmalla rautalangalla koko matkan tiheään sekä hopeisia että punaisia paljetteja. Sydämen keskelle laitoin roikkumaan itse ottamastani kuvasta laatimani pienen joulukortin, jolloin saaja voi ripustaa sydämen kortteineen roikkumaan ikkunaan, oveen tai seinälle, ja sydäntä voi käyttää koristeena myös ilman korttia. Siitä sydämestä en kuitenkaan ehtinyt ottaa kuvaa, kun oli kiire lähettää se eteenpäin.




Tällainen hassu "heinähimmeli" riippuu toistaiseksi ruokailutilamme lampusta. Keräsin pihalta löytämäni rikkaruohon, herne- tai virna-kasvin, siemenvarret kuivamaan ja ripustin osan kimpusta lamppuun, toisista taas kiersin kevyen ohuen seppeleen, joka toistaiseksi riippuu toisesta lampusta. Syy miksi näitä keräsin oli se, että minusta ne olivat niin valtavan koristeellisia, hentoja ja kevyitä, ja täynnä pieniä sydämiä! Ihan totta, kun katselee näitä siemenkotia, niin niiden muoto on aivan selvästi kuin hiukan pitkänomaisia sydämiä.

Joulu siis lähestyy. Perhekin on saatu kokoon, kun tytär tupsahti Lontoosta viime tiistaina ja poika Trondheimistä tänään. Kummankin aikaisempi työpaikka kuivui yleisen taloudellisen tilanteen takia kokoon, eikä uutta lomatyötä enää oikein tässä vaiheessa taida löytyä. Nuoret saavat niin ollen varmaan mukavan hengähdystauon koulupaineistaan kotoisessa ja jouluisessa ympäristössä. Mutta hyvää se varmaan tekee, sillä kummallakin tulee olemaan kevät paineita täynnä opintojensa kanssa.
Nyt on tullut myös hitunen lisää lunta maisemaan ja kohta voi sanoa meilläkin pakkasen oikein paukkuvan, tänä aamuna oli jo miinus 12 mittarissa, ja lisää kylmää on odotettavissa.
Pari päivää vielä töissä viikon alussa ja sitten pääsemme kaikki rauhoittumaan joulunviettoon.
Niin myös tämä Konsta-kotitonttu, joka seisoo esillä eteisen nurkkahyllyssä koko vuoden, mutta tottahan sekin odottaa joulua innolla ja oikeiden joulutonttujen seuraa, ja ihan varmasti se hiipii jouluyönä syömään jouluruokaakin, vaikka taas seuraavana aamuna virnistelee viattoman näköisenä hyllyllään.

Edelleen hyvää joulunodotusta!
toivottaa Rosmariini

sunnuntai 13. joulukuuta 2009

3. adventin aamu - the 3rd Advent morning

Pakkasta - 5 astetta, ei lunta, aurinko on nousemassa, kello on n. 9 sunnuntaiaamuna, on kolmas adventti. Jouluun aikaa vain hieman yli viikko. Mikä kaunis aamu ja luonto on kaunis vaikka on jäykistynyt odottamaan talvea ja lumivaippaa. Toivottavasti kuvani välittävät tunnelman ja miellyttävät teidänkin silmiänne yhtä paljon kuin omiani!

It is minus 5 degrees C, no snow, the sun is coming up, it's about 9 o'clock on a sunday morning, it is the 3rd of advent. To Christmas there is just a little over a week. What a beautiful morning, and the nature is beautiful though it has stiffened in waiting winter and the snowcape. I hope these photos can pass on the atmosphere and satisfy your eyes as much as mine!


Hyvää joulunalusviikkoa kaikille, toivoo Rosmariini

Have a nice week before the Holiday week, from Rosmariini



sunnuntai 6. joulukuuta 2009

6.12., Suomen Itsenäisyyspäivä - The 6th of Des., the Independence Day of Finland





Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille suomalaisille ystäville!





I wish a nice Independence Day to all my Finnish friends! English summary follows in the end.




Meillä oli työntäyteinen päivä kotona - vapaapäivä kun on, emmekä näin joulun alla voineet sitä pyhittää pelkästään juhlimiselle. Eikä kutsua sen enempää linnaan kuin enää nykyään Suomen suurlähetystöönkään enää tipahtele. Ilman suurempia kehumisia totean vain, että viimeksi mainitussa paikassa aikanaan olemme kyllä saaneet maistella pikkuherkkuja ja viiniä ym. monien vieraiden ohella. Nyt on kuitenkin tilanne toinen.




Työn lomassa kotona päätimme kuitenkin juhlistaa itsenäisyyspäivää kahden hengen nopeatekoisella, mutta kuitenkin kolmen ruokalajin aterialla, sekä sinivalkoisella kattauksella kynttilöiden kera.






Ennen aterian alkua kohotimme pienen kuohuviinimaljan Suomen kunniaksi.


Alkuruokana seurasi sitten pippuripatee (valmiina ostettu) Kumberlandin kastikkeen ja tuoreen kurkun kera. (Olen aina haaveillut itse omatekoisesta pateesta jouluksi, mutta en ikinä saa sitä valmistettua. Pitäisi etukäteen hankkia kaikki lihalaadut ja sopivasti jauhettuina, ja valmistukseenkin menee aikaa kaikkien muiden jouluherkkujen laatimisen lomassa. Varmaan jää tänäkin vuonna laittamatta. Silloin kun sitä kaipaamme menee se ostopateeksi!)






Pääruokana yksinkertaiset filépihvit pippurikastikkeen, ranskalaisten perunoiden ja tuoreen salaatin kera. Juomina vettä ja punaviiniä. Totesin nämä kuvat otettuani, ettei minusta ruokakuvaajaksi ainakaan taida olla, joko on kamerassa liian heikko valo, kuvakulma huono tai sitten unohdan katsoa, miltä ruoka oikein näyttää. Tässäkin unohtui pyyhkiä kastiketahrat lautasen reunasta ja luultavasti olisi pitänyt ottaa kuva lähempää, mutta kun nälkä jo kurni vatsoja, niin en sen enempää ehtinyt näitä katsastella ennen kuin aloitimme. Ulkonäöstään huolimatta pihvit maistuivat erinomaisilta ja olivat sekä mureita ja juuri sopivasti paistettuja!








Jälkiruokana etukäteen omakätisesti valmistettu italialainen pannacotta (vaniljahyytelö) vadelmista ja pölysokerista ja sitruunanmehusta valmistetulla kastikkeella. Koristeena pari karhunvadelmaa ja sitruunamelissan lehti. Kokeilin pannacottaa nyt ensi kerran, mutta mmmm, tämä oli todella hyvää! (Mustat pisteet hyytelön päällä ovat aitoja vaniljatangon siemeniä, en todellakaan tiedä miten ne saisi pois, sillä ne menevät läpi sihdistäkin, mutta maku oli ainakin taattu.)



In English: We had a working day at home, something in the house we had to arrange before Christmas, that is why we had no time to think much celebrations. We, however, decided to have a little dinner for us two, an easy made dinner but with three courses and living lights in colours blue and white (colours in the Finnish flag). First we had a little toast for Finland, and then we began with pepper paté with Cumberland sauce and a little cucumber. The main course was beefsteak of filé, pepper sauce, French fries and a fresh salad natural. And as the finish, the dessert was homemade panna cotta with raspberry sauce, and some blackberries on the top. The beverages were red wine and fresh water. I am not very good to take food photos, the courses look maybe not so nice here, but I can assume you: they were very delicious! Have a nice evening!



Hyvää illan jatkoa kaikille!



Rosmariini

tiistai 1. joulukuuta 2009

Adventtinäpertelyä - Advent nibbling

Hei,

joko kaikilla alkaa olla joulutunnelmaa ja kohta joulukortit kirjoitettuna lähelle ja kauas ja joulukoristeet alkaneet löytää tavanomaiset paikkansa. Vai onko jotain aivan uutta ja erilaista tekeillä täksi jouluksi?


Me elämme melko paljon traditioiden mukaan - tosin tänä jouluna olen ajatellut laittaa jotain uutta sekä joulun ruokapöytään kuin myös kahvi- ja makeispöytään. Mutta niin pitkälle en ole vielä tullut. Mutta sain tänä aamuna ensimmäisen piparkakkutaikinan laitettua seisomaan kylmään. Ehkä laitan vielä torttutaikinankin tänään jos ehdin. Tänä iltana olemme nimittäin menossa myös ulos saamaan joulutunnelmaa. Menemme Osloon Frognerin kirkkoon, missä norjalaisten tuttu ja rakastama viulunisti, Arve Tellefsenillä, on joulukonsertti. Meillä on jo ollut monta vuotta tapana mennä johonkin joulukonserttiin, kuulemaan joululauluja ja musiikkia. Se on kiva tapa rauhoittua keskellä jouluvalmistelujen ja virittää sitä oikeaa tunnelmaa muutenkin kuin vain hosuten ja stressaten kaikkien siivousten, ostosten, leipomusten yms. kanssa. Joka vuotiseksi tämä tapa muuttui tyttäremme käydessä Oslossa lukioluokkia Kristelig Gymnasium'issa. Tämä koulu on kovin aktiivinen musiikin suhteen, ja perinteisenä heillä on oman koulukuoronsa sekä muiden lahjakkaiden oppilaidensa laulamana ja esittämänä joka vuotinen joulukonsertti. Tänä vuonna sattumalta tulimme tyttäremmekin toivomuksesta päättäneeksi jälleen monen vuoden tauon jälkeen lähteä myös parin viikon päästä KG:n joulukonserttiin, niin että tänä vuonna on joulutunnelma tuplaten taattu!

Eräs traditioistamme on keittiön jouluikkuna, joka on jatkunut alettuaan lasten ollessa melko nuoria. Jouluisten verhojen lisäksi laitetaan jouluikkunaan ruudut punaisella teipillä, jonain vuonna myös lumispraylla. Näihin ruutuihin sitten leikkaan koristeiksi paperitähtiä. Lisäksi on sähkökynttelikkö ja lähempänä aattoa lisäksi olkiset joulupukit tai muita koristeita ikkunalaudalle.

Adventtiterveisin,
Rosmariini

sunnuntai 29. marraskuuta 2009

1. Adventti - The 1st Advent



Toivotan kaikille blogiystävilleni oikein hyvää 1. adventti päivän iltaa!

I wish to all my blogfriends a very nice evening on the 1st Advent!


Rosmariini

keskiviikko 25. marraskuuta 2009

Joulupuotiko? - Christmas shop?

Hei Ystävät!


Joulupuotiko minulla? No, ei nyt ihan sentään. Ehkä voisi sanoa, että pieni markkinatutkimus! Olen aina pitänyt kaikenlaisesta näpertelystä ja käsitöistä ja maalaamisesta. Olen katsellut sitten toisten blogeissa kaikenlaisia nettikauppoja ja mieli tekisi joskus tulevaisuudessa ehkä yrittää isommastikin. Mutta minä olen kovin hidas enkä niin kovin tuottoisa, niin että en tiedä miten se sujuisi.


Aina joskus jotain kuitenkin saan valmiiksi astikin. Eilen illalla tuli TV:tä katsellessa virkattua tuo yläkuvan kukkapurkin suojus. En ole ennen tuollaistakaan tehnyt ja taas kerran ilman ohjeita aloin vaan tekemään kukkaruukku vieressä mittana. Ihan hyvin se valmistui vaikkei kovin hieno eikä erikoinen olekaan. Langat ovat mitä kotona sattui löytymään ja esim. tekstin punainen lanka osoittautui liian paksuksi ja vaikeaksi ommella, niin että tuo norjalainen joulutoivotus (jonka valitsin sen lyhyyden vuoksi!) ei näytä tasaiselta. Mutta ensi kerralla osaan paremmin!


Olisi kiva kuitenkin saada vähän tuntumaa nettikaupasta, ja saada tietää, miten erilaiset asiat kiinnostaisivat muita. Siksi ajattelin esitellä teille pari asiaa. Ensimmäinen on tuollainen pieni "savilintu", jossa materiaalina on itsestään kovettuva muovailusavi - ei siis oikea poltettava luonnon savi. Luonnon savi olisi paras, mutta minulla ei ole polttouunia, eikä juuri mahdollisuuksia sellaisen saamiseenkaan. Tämä savi kovettuu itsestään kuivaessaan, mutta valitettavasti ei kylläkään kestä paljon kosteutta. Maalaus on tehty askarteluväreillä, jotka eivät liukene veteen kuivuttuaan, ja antavat kiiltävän pinnan. Linnut ovat pieniä, mutta käsityönä alusta loppuun tehtynä jokainen hieman eri kokoinen ja -muotoinen. Kokonsa puolesta niitä voi käyttää sekä kaulassa koruna, ripustaa joulukuuseen, ikkunaan tai johonkin oksaan maljakossa. Erikoisuutena on, että linnut ovat samalla vihellyspillejä kukkopilli-idealla valmistettuina. Ne ovat sisältä onttoja ja pyrstöstä puhaltaessa ne viheltävät, kukin omalla äänellään. Linnun koko on hieman vaihdellen noin 3,5-4 cm pitkä ja korkeus lenkki mukaan lukien n. 2,5-3 cm. Hinta 6 €/kpl ripustusnauhoineen. Värejä toistaiseksi musta, punainen, valkoinen ja kulta. Lintuja on toistaiseksi vasta pieni rajoitettu määrä toimitettavaksi ennen joulua.





Toinen "tuotteeni" on ruokaohjetaulu. Sopii hyvin omaan keittiöön koristeeksi ja muistin virkistämiseksi lempiohjeella varustettuna, tai vaikkapa ystävälle lahjaksi annettavaksi. Näitä ei kuitenkaan ole myytävänä vielä, vaan ideani on juuri se, että jos sinulla on hauska tai hyvä ohje, voit tilata sen tällaiselle taululle kauniisti kirjoitettuna ja ohjeeseen liittyvällä akvarellimaalauksella varustettuna. Ohjeen tulee olla melko lyhyt tai voit myös valita vain luettelon aineksista, joita käytät lempiohjeeseesi, jotta teksti mukavasti mahtuisi kuvapintaan. Kuvakoko on A4. Kehykset ovat yksinkertaisia valmiita puukehyksiä ohjeen/maalauksen väriin sopivaksi valittuna tai mustana/valkoisena. Valmiin kehystetyn taulun hinnaksi olen arvioinut
tulevan noin 30 € riippuen valmiiden kehysten hinnoista, eli tämän joudun tarkistamaan vielä tulevaisuudessa ja hinta voi mennä joko alas- tai ylöspäin euron, parin verran.


Laitan kuvat kolmesta muutama vuosi sitten tekemästäni ruokaohjetaulusta Näissä on norjalainen teksti, mutta tilatuissa tauluissa teksti tulee tietenkin sillä kielellä, jonka tilaaja haluaa ja täsmälleen siinä muodossa kuin teksti on minulle lähetetty. Minä en siis vastaa mahdollisista virheistä tai vääristä sanoista itse ohjeessa. Selvennykseksi täytyy vielä lisätä, että minä en ole taulujen ainoa tekijä, vaan lankoni Suomessa, entinen mainosmies, joka on tosi haka tekstaamaan ja laatimaan kaunista tekstiä, hoitaa sen puolen hommasta. Alla olevat taulut eivät ole myynnissä, vaan ovat omiani. Ohjeet niissä ovat katkarapukoktaili, vihannesgratiini ja marenkiomenat.








Tuliko jo vesi kielelle? Minulla ainakin tuli kun olin matkasyksymme päätteeksi myös pikavisiitillä Suomessa ja sisareni kattoi näin hyvän näköisen pöydän!












Jos tuotteeni kiinnostavat niin ota yhteys sähköpostiini (suvitupa@gmail.com), mutta kaikki kommentit myös tänne blogiini ovat sydämellisesti tervetulleita!

Oikein hyvää adventtia ja joulukuun alkua kaikille!

toivottaapi Rosmariini

tiistai 17. marraskuuta 2009

Kreeta, osa III - Crete, part III

Hei taas! Nyt on vuorossa kolmas ja viimeinen osa Kreetan lomastamme. Kuvia riittäisi vaikka vielä pariinkin osaan, mutta pelkään todellakin että ihmiset ovat jo kyllästyneet näitä katsomaan. Ja totuushan lopultakin on, että tällaiset matkakuvat antavat eniten sille, joka on paikan päällä juuri sillä hetkellä ollut, eli ne ovat enemmän muistoja kuin mitään muuta. Eri asia on sitten jos on jossakin hyvin erikoisessa tilanteessa, joka sinällään ei toistu, eikä välttämättä siten näyttäydy enää muille myöhemmin. Mutta Kreetan maisemat ja nähtävyydethän ovat, niin kuin muutkin, kerrasta toiseen lähes samoja. Niin ollen ne eivät ehkä niin paljoa kiinnosta niitä, jotka ovat jo itsekin siellä käyneet. Mutta vastaisuudessa ja muista matkoistani kertoessani, lupaan olla selektiivisempi ja otan blogiini hieman vähemmän kuvia. Mutta siinä se onkin juuri se vaikeus - valinnan vaikeus!


Hello again! Now it is time for the third and last part of our Crete photos. I have lot of more, but I am afraid that you already are bored watching them. And the truth is, that this kind of holiday photos give more just to those who have taken the pictures, who were with on the journey, they are their memories. It is an other thing if one take pictures from a unique situation or moment which cannot come again, but elsewhere are the landscapes and views the same from one time to an other. That's why they propably does not interest those who already have been there themselves. But in the future I promise to be more selective and show less pictures in my blog. But there is the problem, it is very difficult to choose!




- Olimme päättäneet vain yhtenä päivänä vuokrata auton, ja ajaa silloin Plataniasta hieman länteen, sitten melko suoraan etelään yli vuorien, viettää päivää upeaksi mainostetulla Kreetan "Maldiiveilla" eli lounaisrannikon hienolla hiekkarannalla, Elafonissi'ssa, sekä palata rannikkoa pitkin takaisin pohjoiseen. Aamu valkeni harmaana ja sateisena, ensimmäisen kerran viikon aikana. Lohduttauduimme kuitenkin sillä, että oli lämmintä, ja ainakin voisimme nähdä jonkun verran enemmän maisemia, kuin vain Plataniaksen ympäristöä. Noudimme mukavan ja hyvin varustetun vuokra-automme Avikselta, pienen Citroenin, johon päivän aikana ihastuimme. Se oli yllättävän mukava, ketterä ja hyvän tuntuinen auto kaikinpuolin niin pieneksi ajokiksi.


Jätimme melko pian suuret oliivipuutarhat taaksemme, ajoimme pitkin pohjoisrannikkoa ja sitten poikkesimme vuoristoon. Samalla alkoi ilma jo yllätykseksemme ja iloksemme nopeasti kirkastumaan.


- We decided to hire a car for one day, and then drive to the west of Platania, then south over the mountains and to spend a day on a beach called Crete "Maldives", a wonderful beach in Elafonissi, and then return to north along the west shore. The morning that day was grey and rainy, the first time during our holiday, but we comforted ourselves by thinkin that anyway, we would see some more than only Platanias environments, and still, it was warm weather. We picked up our hired car, a nice little Citroën from Avis, and during the day we found out it was both comfortable and good to drive to be such a little car. We left soon the olive plantations behind uss , drove along the north cost and we turned to the mountainway. At the same time to our surprise and delight the weather began to clear up before us.





Ylhäällä vuoristossa pysähdyimme tien varrella ihmettelemään pitkää ja syvää kanjonia tai rotkoa. Putous rotkon pohjalle oli melkoinen ja seinämät äkkijyrkkiä. Kuvatessani rotkoa kuulin äkkiä eläinten ääntä. Kameran linssin läpi etsiessäni keksin lopulta äänten aiheuttajat - kanjonin vastakkaisella jyrkällä seinämällä hyppeli ylös ja alas mustia ja valkeita villivuohia, melko uskomattomia otuksia liikkumaan. Ei niiden päätä nähtävästi huimannut eikä pahemmin pelottanut tuolla hypellessään, vaikka putous rotkon pohjalle oli huima. Vastakkaisella reunalla näkyi myös monia jännittäviä luolia. Alla lähikuva niiden aukoista, onvatkohan voineet joskus antaa suojaa ihmisillekin?


Up on the mountains we stopped within a deep canyon or ravine. The walls were rather steep and it was far to the bottom. Suddenly I heard a noise of animals. Through the cameralense I could then see on the other side of ravine in the middle of the steep wall some white and black wild goats jumping up and down the ravine wall. Quite incredible how they manage - and they surely aren't dizzy or afraid, when jumping, in spite of the distance down to bottom of the ravine. Under also a close-up foto of some exciting caves. I wonder if they ever have given shelter for some people?



- Me jatkoimme ajomatkaamme vaihtevassa maastossa, väliin laaksojen pohjilla, sitten taas kiertelimme vuoren rinteiden kapeita mutkittelevia teitä. Lähempänä rannikkoa muttui maisema taas vihreämmäksi ja vähän väliä vuoren rinteillä ja alempana laakson pohjilla pilkotti pieniä kauniita valkeita kyliä ja useimmiten kirkkokin näkyvällä paikalla.


- We drove in a very variable landscapes, down on the vallies, then again up on the mountain sides, on narrow and winding ways. It became more and more green again nearer the coast and now and there you could see small white and beautiful villages, often the church most visible.




- Ja sitten tulimme matkamme pääkohteeseen, upealle ihanalle hiekkarannalla, jolla oli osin rakennettu aurinkokatoksia ja laitettu valmiiksi aurinkotuoleja, mutta tyhjää rantaa löytyi riittämiin sekä kuljettavaksi kuin myös niille, jotka mahdollisesti halusivat rauhaa ja välimatkaa muihin auringonpalvojiin. Hiekka oli uskomattoman pehmää ja jännittävän punertavaa vesirajassa. Rannassa löysin pienen taulun, joka kehotti kävijöitä antamaan tuon vaaleanpunaisen hiekan olla rauhassa eikä keräämään sitä mukaansa, koska se oli paikalle hyvin ominaista ja erikoista. En kuitenkaan päässyt selville, mistä tämä erikoinen hiekan väri täällä vesirajassa johtui. Vesi oli erittäin kirkasta, kauempana muuttuen turkoosille hohtavaksi, mutta se oli myös matalaa melko pitkälle. Hiekkasärkät kiemurtelivat sinne ja tänne, ja pienelle lähellä olevalle saarelle, joka koostui hiekkadyyneistä, saattoi kahlatakin muutamista kohdin. Hiekkadyyneillä saaressa kasvoi valkoisia hiekkaliljoja. Nautimme täysin siemauksin tästä ihanasta paikasta ja auringosta, joka jo vuorille tultuamme paistoi täysin kirkkaana, jatkoi paahtamistaan koko päivän ajan.


- We came to our goal, a wonderful beach, where there were sun shelters and beds but also lot of empty beach to go or just to be alone for those who wished peace or distance to other sun-worshippers. The sand was incredible fine and with an exciting pink colour on the waterline. I found a sign that recommended everyone to leave the sand there it belongs, not to take any with you, because it was very characteristic and special for this place. But I did not found what was the reason for the colour. The water was very clear, a bit far away turquoise, but it was also very shallow a bit out. There were sandbanks and you could also wade to a little island with sand dunes. There on the dunes there were growing white sandlilies. We enjoyed our this wonderful place and the sun, which showed us already on the mountains, just continued to bask us the whole day.









- Takaisin vuorille ja päin pohjoista. Tiet kiemurtelivat vuoren rinteitä, jotka väliin olivat rutikuivia ja kolkkoja, toisinaan taas vihreys kiipesi niiden rinteitä melko korkeallekin. Äkkiä tuli nenämme edessä esiin meri suoraan auringonkilossa. Nousimme jälleen korkealle vuorelle ja kuin tyhjästä ilmestyi muuten autiossa maisemassa vuoren jyrkänteellä ravintola kuin taiottuna. Se oli jännittävästi rakennettu ja sisustettu maalaismaisesen reiluun tyyliin. Matka jatkui taas väliin karussa, kivisessä maisemassa ja väliin luulimme ajaneemme väärälle tiellekin. Lopulta kuitenkin uudelleen meri tuli näkyviin ja tienviittojen mukaan olimme oikealla tiellä. Oliivimetsät olivat taas maisemassa.


- Back to the mountains and to north. The ways twisted and turned again high up on the sides of mountains which sometimes were cold and dry, and suddenly again the greenness climbed up rather high. Suddenly we saw the sea again in the sun disk before us. We came high up on mountains again and then as with magic there was a restaurant before us - in the middle of nowhere! Exciting building with a charming landly style on a mountain steep. The drove on after a little lunch, in a dry and barren landscape and on a moment we thouht we had mist the right way. But in the end we saw the sea again and the way shields told us we were on the right way. The olive woods were there again.






- Seuraavana päivänä oli aivan tyyntä, mutta rannassa kohisivat valtavat mainingit ja vaahto levisi pitkin hiekkaa. Punainen lippu tangossa varoitti uimareita menemästä veteen, mutta aina on joitakin uskalikkoja... Miten tällaiset mainingit oikein muodostuvat, kun maissa oli aivan tuuletonta ja aurinko hehkui.

Hiekkarannan läheisyydessä Plataniassa oli pieni kalasatama, jossa alemman kuvan hauska kalastajavene keinui.


- The next day was quite calm, but on the beach came big swells in roaming and a white foam were spreading on the sand. A red flag was warning people from bathing, but there are always some bold ones... How do these swells come up, when it is totally windless and sunny on shore.

In the picure below, near our beach there was a mini fishing harbour, where also the little funny fishing boat were rocking.





- Ja kukkia riitti. Olen aina pitänyt bougainvilleasta, joka kasvaa lähes joka toisen talon seinustalla etelässä ja useissa väreissä, mutta tällä kertaa menetin sydämeni tuolle upealle ja todella suurikukkaiselle oranssin väriselle hibiskukselle eli kiinanruusulle (viimeinen kuva). Tämä oli toinen matkamme Kreetalle, mutta näkemistä riittää vieläkin, niin että: Näkemisiin, Kreeta (toivottavasti)!

- And there were flowers! I have always been fond of bougainviellea, which grows on almost every other house's walls in South, but this time I lost my heart for that wonderful orange coloroed hibiscus with gigantic flowers (the last photo). This was our second trip to Crete, but there is still lot to see, so : Good bye, crete, until next time (I hope)!


Terveisin, Good bye! Rosmariini